sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Aikaa olennaiseen

Kulunut viikko on ollut superkiireinen ja nyt olo on vähän naatti. Viikonlopun aikana meillä kävi mukavat vieraat, käytiin pienellä retkellä ja tapasin sukulaisiakin -eli mitä parhain viikko takana, kiireestä huolimatta.



Onneksi iltaisin on ollut aikaa pötkötellä minikissan kanssa ja kuunnella äänekästä kehräystä. Tasan kuukausi sitten Sulo muutti meille ja hetken päästä se on jo iso katti.Täytyy siis nauttia pentuelämästä ♥.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Swedish grace

Lauantaina hain postista keltaisen paketin.



Yllättäen paketin sisältö olikin pehmeä ja karvainen ;)



Noh, oikeasti paketissa olivat raikkaat ja kauniit Swedish grace-astiaston mukit.



Sekä kulhot. Astiat ovat todella kauniit, mutta melko ohutta materiaalia (verraten yleiskäytössä oleviin Teema-astioihin).



Swedish grace-astiaston on suunnitellut Louise Adelborg ja se esiteltiin Tukholman messuilla vuonna 1930.

lauantai 20. lokakuuta 2012

Ei mennyt niin kuin Strömsössä



Tänä syksynä kaikki tutut ja tuntemattomat ovat kertoneet kuinka hirmuisia määriä he ovat löytäneet suppilovahveroita. Allekirjoittanut taasen on löytänyt litrakaupalla kanttarelleja, mutta päätin kantaa korteni kekoon ja etsiä myös suppiloita. Valitettavasti sieniretki "ei mennyt niin kuin Strömsössä".

1. Ainoa Paras suppilovahveropaikka, jonka tiedän kärsi mittaavia vahinkoja ns. Tapanin myrskyssä ja sieltä kaatui / on kaadettu todella paljon puita.

2. Löysin suuria kanttarelleja, mutta ne olivat jo huonoja.

3. Liukastusin, koska metsässä oli paksut kerrokset liukkaita haavan lehtiä ja otin kädellä vastaan kaatuessani (btw. ko. ranne oli jo valmiiksi kipeä).

4. Tässä vaiheessa ymmärsin, että 5 kpl kanttarelleja on oikein hyvä saalis ja kipitin kompastelin autolle.

5. Huomasin, että auton avainkortti ei toimi, enkä keksinyt miten siitä irrotetaan perinteinen avain. Ja kun oivalsin em. kohdan, en keksinyt miten sillä avataan ovi eli mihin avain tungetaan (tätä kohtaa en ole lukenut ohjekirjasta).

6. Jätin auton bussipysäkille, "koska siitä pääsee niin kätevästi liikkeelle" ja nyt ohikulkijat katselivat, että tiirikoinko autoon sisälle.

7. Puhelimen akku oli vähissä ja pakotin pyysin puhelimessa  Miestä tulemaan paikalle.

8. Räpläsin vielä avainkorttia ja ta-daa sain ovet auki.

9. Soitin kiiruusti Miehelle, että ei sittenkään tarvitse tulla pelastamaan.

10. Kotopihassa yhdessä tuumin opettelimme käyttämään avainkortin ns. vara-avainta.

Tälläinen mukavan leppoisa sieniretki, kyllä sienestys on ki-vaa! Kuitenkin loppu hyvin :) Ja suppilovahverot saavat puolestani mädäntyä metsässä. Onneksi oli ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä.

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Hämäräpuuhissa

Tänään töiden jälkeen havaitsin melko harvinaisen ilmiön -en ollut aivan rättiväsynyt. Ilma oli houkuttelevan lämmin ja aurinkokin välillä pilkisti pilvien välistä. Jotain tekemistä oli "pakko keksiä".




Lähdin kameran kanssa pyörälenkille ja pyörä ohjautui aivan kuin itsestään junaradan varteen. Tavarajunakin tuli kuin tilauksesta kuvattavaksi.




Illan sininen hetki, pieni usva ja lehdetön "kummitus" koivu.




Junat ja sähkölinjat ovat vaan niin kiinnostavia, hih, sekä iltahämärä ja usva.




Vai oliko juna sittenkin harhaa?

maanantai 15. lokakuuta 2012

Laukkutytön tunnustukset

Jonkin aikaa sitten myin kirppiksellä vaatteita, asusteita, kenkiä ja laukkuja, tottakai. Kauppa kävi yllättävän hyvin ja mm. useampi laukku löysi uuden kodin. Eli tuli tilaa uudelle laukulle :)



Mikäs se siinä ilta-auringossa paistattelee?


Olen pitkään himoinnut Marimekon nahkalaukkua ja hetken harkitsin sen ostamista, mutta tulin siihen tulokseen, että hinta on aivan liian suolainen (ja laukku liian tavallinen).



Jo kuukausia sitten ihastelin River Islandin sivuilla tummanpunaista nahkalaukkua, mutta en ollut tarpeeksi nopea. Viime viikolla löysin Banana republicin sivuilta samantyylisen, mutta kauniimman laukun ja sattumalta se oli myös alennuksessa. Pienen (tuntien) harkinnan jälkeen klikkailin sen ostoskoriin. Ja laukku on niin ihana, voisin jopa käyttää sanaa täydellinen, vaikka ko. sanaa vieroksunkin.




Nahkainen, klassisen mallinen ja tarpeeksi suuri järkäleen kantamiseen, sekä väri ihastuttavan punainen = allekirjoittaneen uusi laukku ♥.

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Maltillista Hulluttelua

Tämän syksyn Hulluista päivistä selvisin melko vähällä. Tavaratalosta ostin vain rasian Brunbergin suukkoja ja mies oli tyytyväinen ♥. Verkkokauppa olisi voinut koitua kohtalokseni, mutta onneksi sivut toimivat niin kökösti, että ehdin monta kertaa harkita ostoksiani.

Olen jo pitkään kärsinyt pienimuotoisesta astiakriisistä (voi olla tyytyväinen, kun kärsimykset /harmitukset ovat ainakin hetkellisesti tuolla tasolla). Arabian Illusia-astioista pidän kovasti, mutta niiden valmistus lopetettiin joitain vuosia sitten ja nyt yritän säästellä niitä. Lisäksi meillä on violettia ja valkoista Teemaa, mutta olen kaivannut jotain kivempaa.
Täytyyhän astioissa olla jotain koristelua -ja nyt taisin löytää The Astiaston: Rörstrandin Swedish Grace:n. Ainakin kuvissa astiasto näyttää samalla kertaa modernilta, mutta kuitenkin klassisen hienostuneelta :). Nyt odotankin innolla uusia valkoisia astioita; mukeja ja kulhoja.

lauantai 13. lokakuuta 2012

Pentuelämää

Pikkuinen Sulo kasvaa melkein silmissä.



Usein istun lattialla ja Sulo touhottaa vieressä tai osallistuu esim. lehden lukemiseen. Kutominen ei todellakaan onnistu sen kanssa, langat ovat vähän liian kiinnostavia ;)



Yhtenä päivänä pentu keksi olohuoneen sohvan ja sieltä avautuvat "näkymät" olohuoneeseen, sekä muihin huoneisiin.



Sulo rakastaa sylissä nukkumista ja on silloin erityisen suloinen, uninen pallero.



Robert on kiinnostunut Sulosta ja on ollut melko kärsivällinen sen kanssa (ainakin tähän asti). Tämän kuvan jälkeen se melkein huitasi pennun alas tuolilta. Eli edelleenkään niitä ei voi jättää kahdestaan.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Art Deco-tyylinen muistikirja

Elämän pieniä iloja -kaunis muistikirja ♥.






Työpaikalla käytän "Audrey Hepburn" muistikirjaa ;) klik.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Koreilevat pihapuut

Kerrankin vapaapäivä ja auringonpaiste osuivat samalle päivälle, ihanaa!



Pihassamme on kolme suurta tammea ja niissä kaikissa on hieno syysväri.



Pihlaja on jo tiputtanut lehtensä, mutta on näyttävän näköinen "marjapuu".



Suosikkini on mongolianvaahtera, Acer tataricum subsp.ginnala. Se on kaunis pienikokoinen vaahteralajike, johon tulee upea syysväri.



Edellisen kuvan vaahteran vieressä, pihatien toisella puolella, on myös mongolianvaahtera. Se on vielä lähes täysin vihreä, hassua.

Tämänkin sunnuntain ohjelmassa on synttärit; tällä kertaa 20-v. neitosen (muistinkohan iän oikein?).

lauantai 6. lokakuuta 2012

The little fluffy fellow

Pieni, karvainen kaveri riiviö.


Suloinen vai mitä? Pentu sai nimekseen Sulo, eikä pelkästään suloisen ulkomuotonsa vuoksi vaan myös siksi, että mielestäni kissan nimessä pitää ollä S-kirjain.



Aivan aluksi (n. vajaan vuorokauden)  Sulo oli kova sähisemään, mutta sitten se huomasi kuinka kivaa on mammutella ihmisen kainalossa tai mieluiten aivan kasvojen lähellä.



Sulo oleskelee enimmäkseen työhuoneessa ja välillä se päästetään "laukalle" olohuoneeseen. Robertin kanssa ne ovat vähän haistelleet ja sähisseet. Tutustuminen tapahtuu hitaasti.
Mies sanoi, että Robert vaikuttaa nyt tosi järkevältä ja rauhalliselta (pentu on niin riiviö). Minun mielestäni Robert on kissamaailman Titanic verrattuna pentuun :)



Vähän väsynyt pikkukatti ♥.

torstai 4. lokakuuta 2012

Herkuttelua kynttilänvalossa

Viikko on kulunut huimaa vauhtia, ja huomenna onkin jo perjantai. Tämän postauksen kuvat otin jo viime lauantaina ja aikomukseni oli laittaa ne blogiin sunnuntaina. Muttamutta..



Lauantai-iltana herkuttelimme Nizzan salaatilla ja lempikuohuvalla. Välillä on mukava tunnelmoida kynttilän valossa ja arkisempikin ruoka maistuu tavallista paremmalta (ja aina arkisin ruokajuomamme on kuohuviini, ja vain viikonloppuisin shamppanja, not).




Ruokien suhteen olen vielä kesäajassa ja tykkään syödä kevyemmin, esim. salaatteja (mahtuu enemmän lihottavia herkkuja). Tänä aamunakin oli ulkona 10 astetta lämmintä siis melkein kesä, luksusta.




Kuvassa viinilasit, jotka ostin keväällä Nuutajärvi-päiviltä. Silloin Mossen kanssa niitä ihastelimme ja täällä blogissa siitä kirjoitin, voi kuinka haikeaa :(




Ja se syy miksi tämä viikko on kulunut niin äkkiä.. Viiden pisteen vihje: se on pieni ja karvainen, sekä liittyy edellisen postauksen toiseksi viimeiseen lauseeseen -pieni kissanpoika.
Meillä ei todellakaan ollut aikomusta ottaa uutta kissaa, koska kaipaamme kovasti Mossea. Mutta pentu oli orpo ja kotia vailla, lopun arvaatte. Pikku-kissa on todella reipas: käy hiekkalaatikolla, pesee ja syö hyvin, mutta siltikin se vaatii paljon hoivaa. Nytkin se istuu sylissäni ja äsken sen tassut heiluivat vuorotahtiin kirjoittaessani tekstiä.