torstai 29. toukokuuta 2014

Arkikuvahaaste 5/5

Oli kesä tai talvi, syksy tai kevät. Satoi tai paistoi. Oli yö tai päivä. Pyhä tai arki. Eräs tietty rutiini pysyy (ruokailun lisäksi).



Kattilat tarvitsevat komeusunensa. 
Robertilla on usein paikka auringossa tai soffan selkänojan päällä.



 "No paas ny jo mennen se kameras kans!"
Sulo arvostaa yksityisiä unia (ja talvella avointa wc:n ovea: voi lämmitellä lattialla ja seurata "liikennettä" keittiöön päin).

"Arjen yläpuolella"

Tampereen korkein taso ja todennaköisesti myös korkeatasoisin ravintola on Näsinneula. Ja tämä onnentyttö pääsi sinne työporukan kanssa.



Näsinneulasta on aivan huikeat maisemat. Ja mikä parasta ravintola pyörii hitaasti, joten kaikista pöydistä näkee samat maisemat (ja kun tulet naistenhuoneesta pöytäsi on jatkanut matkaansa..).



Tässä muutama kännykällä räpsäisty ruokakuva. Pääruokana oli luomukaritsaa ja timjamia kahdella eri tavalla. Vasemmalla oleva kuutio sisälsi arkkiviholliseni -nimittäin siinä oli mm. selleriä, mutta selvisin! Karitsa oli oikein suussasulavaa ♥.



Jälkiruokana oli suklaata ja vadelmaa (sorbettia).
Eri ruokalajien ja -juomien välillä vallitsi varsinainen rakkausliitto -niin hyvin ne täydensivät toisiaan. Kotimaiset ja vuodenaikaan sopivat ainekset myös lämmittivät mieltä.

Ja sitten vaan pohtimaan, että miten vastaavia (tai edes sinnepäin olevia) herkkuja voisi itse valmistaa ;)



Ps. Kertokaapa parhaat vinkkinne ohuiden sukkahousujen pukemisen suhteen, nyt on niinkuin sesonkiaika edessä, ainakin näillä "mekkokeleillä". Oma vinkkini on se, että kannattaa käyttää stay up-sukkahousuja; vain yhden kerran (tai no kaksi) kiskot ne jalkaan. Tavallisten sukkisten kanssa pakolliset veskikäynnit ovat hieman vaarallisia..

maanantai 26. toukokuuta 2014

Aurinkoinen Uusikaupunki

Lauantain ohjelmistossa oli Uudenkaupungin kukkamessut ja treffit ystäväpariskunnan kanssa. Kukkamessujen tarjonta oli paikoin hyvinkin monipuolinen, mutta suurimman, positiivisen vaikutuksen tekivät leppoisa seura ja ah niin kuuma ilma. Samaan hengenvetoon voin todeta, että onneksi nykyautoissa on ilmastointi, muuten matkustaminen olisi ollut huomattavasti tukalampaa.

Ajoreittimme kulki mm. ensin toista ja sitten toista puolta Pyhäjärveä. Ihastelimme Satakunnan tasaisia teitä (siis muutenkin kuin tasaisesta maisemasta johtuvia), Pirkanmaalla tiet ovat siihen verrattuna vähän liioitellen perunapeltoa. Muistelin lapsuuden leppoisia uintireissuja ja teini-iän vähän hurjempia reissuja Köyliön Lallintalolle :) Takaisin tullessa poikkesimme Valasrantaan ja oikeastaan oli tarkoitus mennä uimaan, mutta Pyhäjärven vesi oli ihan juupelin kylmää, hyrr!



Uudessakaupungissa on kiitettävästi säilytetty vanhoja puurakennuksia, niitä olisi voinut ihailla ja tutkia pidempäänkin.



Superkaunis puhelinkoppi. Siinä poseerasimme yhdessä, erikseen ja pareittain :)






Automuseossa oli upea Messerschmitt, joka on moottoripyörän ja auton yhdistelmä. Meille sopisi myös miniauto.

Seuraava rengasmatka suuntautunee Jämi Fly In-tapahtumaan.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Arkikuvahaaste 4/5

Tämä tulee varmasti teille lukijoille yllätyksenä, sillä kattiloilla on nenät! Ja todella söpöt ovatkin. Niinpä valitsin ne erittäin puolueettomasti kaikkein ihanimmiksi.



Nepsu, joka vaihtaa väriä haalean vaaleanpunaisesta hyvin kirkkaaseen pinkkiin :)



Nepsu, jossa on musta rajaus.


Löytyykö teiltäkin maailman ihanin nepsu?

perjantai 23. toukokuuta 2014

Arkikuvahaaste 3/5

Perjantai, aurinko paistaa (ja lämmittää),  tuuli vilvoittelee ja allekirjoittaneella on vapaapäivä. Pienen kotipaikkakuntani torilla oli tavanomainen vilske ja siellä oli mukava pyörähtää. Kotosalla olen ottanut aurinkoa.



Lisäksi pääsin jalka(pohjien)hierontaan, vieläpä  kotisohvalla. Hieroja oli oikea herrasmies, tumma ja karvainen. Samalla hieroja sai päähieronnan -kätevää vai mitä?

Löytö roskiksesta

Olimme sunnuntaiajelulla Satakunnassa, käännyimme pieneltä tieltä vieläkin pienemmälle tielle -ja siinä se oli. Hyötyjätepisteen roskikseen nojaili vanha, koristeellinen ompelukone. Pysähdy! Jarrutus ja ompelukone pikaisesti autoon.



Se tunnetaan nimillä Sphinx ja Memphis.


Tämä vähän kärsinyt kaunotar on Singer 15K. Se on valmistettu joulukuussa 1921 ja se on yksi 175 000 sarjasta. Kaikki nämä tiedot sain selville, koska siinä on valmistusnumero.





Toivottavasti Hra K:n kätköistä (tai kaupasta) löytyy pienen ihmeen tekeviä aineita ja ompelukone pääsee koristeeksi. Lisäksi täytyisi löytää tai tehdä ompelukoneen alle puulaatikko.
Vanhoista Singer-ompelukoneista löytyy paljon tietoa skotlantilaisesta Our Handmade Home-blogista.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Arkikuvahaaste 2/5

Onko se (sittenkin) harakka?

Kauppalistan kärkisijalla oli itseruskettava voide. Heti kotiin päästyäni aloin "ruskettamaan" sääriä ja tätä toimenpidettä varten otin sormukset pois. Tavalliseen, hajamieliseen tapaani sormukset jäivät lojumaan pöydälle.



Tuntia myöhemmin aloitin etsinnät, koska muuan harakkakissa oli piilottanut taas_kerran toisen sormuksista. Ja maton alta se sitten löytyi. Ehkä Sulolle pitäisi ostaa oma sormus?

maanantai 19. toukokuuta 2014

Arkikuvahaaste 1/5

Kattilat saivat Arkikuvahaasteen Onnilta ja Ellulta Kynsilaukkaajat-blogista. Kiitos ja puskut teille ♥.

Robert: Meidän tavallinen, kotoisa arki ja pulleat kissanpäivät ovat vähän sekaisin, koska henkilökunnasta kumpikin käy työpaikka-nimisessä paikassa. Erityisesti meidän ruokailujen välit ovat uhkaavasti venyneet. Me Sulon kanssa seurataan tilannetta ja otetaan yhteyttä tiettyihin tahoihin, jos ruoka-asiat eivät meinaa lutviutua.



Meillä kävi erityisen mukava vieras perjantaina ja mä menin niin höveliksi, että menin sen viereen istumaan. (Yleensä olen paljon krantumpi vieraita kohtaan).  Pääsin kainaloon, sain rapsutuksia ja keksin uuden, järkevän käyttötarkoituksen pienelle pöydälle. Katsokaa vaikka, juuri sopivan mitoitus.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Samaa sarjaa?

Työpäivän jälkeen täytyi kuluttaa pari tuntia aikaa, ennenkuin Hra K:n juna saapui. "Mene vaikka Ideaparkkiin tai johonkin kirpputorille". No kun ihan käskettiin, käväisin parilla kirpputorilla :)



Tämä perintökattovalaisin on ollut olohuoneen paraatipaikalla jo monta vuotta.



Ja tämän, kauan kadoksissa olleen "sukulaisen" löysin kirppikseltä. Näyttäisivät olevan samaa sarjaa.



Suuri lähetystö 20.3.1899

Tämäkin taulu on tuore kirpparilöytö. Nyt jokainen voi kaivella muististaan (tai lukea täältä) minkä takia Suuri adressi kerättiin. On hämmästyttävää, että silloisesta väkimäärästä, n. 2.5 miljoonasta yli 500000 ihmistä laittoi allekirjoituksensa ja se kerättiin 11 päivässä! Ko. allekirjoitukset ovat helposti luettavissa Arkistolaitoksen sivuilla; siis ne löytyvät helposti ja allekirjoitukset ovat äärimmäisen kauniita ja selkeitä. Jos vain tiedät missä sukulaisia asui vuonna 1899 niin klik!

Vuonna 1939, 40 vuotta myöhemmin suuren lähetystön "heput" kerääntyivät jälleen yhteisvalokuvaan, tunnelmia voit katsoa täältä.

Ok, historian tietoisku on ohitse :) 

Aurinkoista ja lämpöistä sunnuntaipäivää!

torstai 15. toukokuuta 2014

Aina on aikaa muutamalle valokuvalle

Ainakin lähes aina.

Valokuvaus-harrastus on kyllä niin mun juttu. Se on mielenkiintoista, inspiroivaa ja haastavaa. Aika usein asiat myös näkee ikään kuin kameran etsimen kautta -tuosta voisi ottaa kuvan ja tuosta ja tuosta...





Taas_kerran intouduin kuvaamaan "ehtoopuolen" tulppaaneja. Nämä ovatkin aivan erityisiä tulppaaneja, koska ne ovat omasta kukkamaasta. Maljakossa oli kaksi eriväristä tulppaania ja narsissi. Jännästi alimmassa kuvassa oleva tulppu taipui kohti taustalla olevaa kuparimaljakkoa ja itse kukkaankin tuli hentoa kuparin sävyä. Ylemmässä kuvassa oleva tulppaani taas lähestyi taustalla olevaa itämaisaiheista tarjotinta ja väritkin olivat tyyliin sopivat.

Kesken kukkien kuvailun tipahdin takaisin maanpinnalle, kun viereeni tuli Sulo, joka ei ollut ollenkaan sulotuoksuinen. Muhkeista villahousuista on paljon harmia hiekkalaatikolla..


 "Jos mä otan vähän kohtalokkaan ja pohdiskelevan ilmeen?"

Aamulla olin jo oikeastaan lähtökiihdytyksessä töihin, mutta oli pakko kaivaa kamera esille, 
koska Sulo oli niin ihanan näköinen.


 "hei lopeta se fotoominen tai myöhästyt töistä!" 

Onneksi ehdin vielä ajoissa töihin (ja sain haluamani kuvat).


Lämpimästi tervetuloa lukijoiksi Inka ja Mindy!

tiistai 13. toukokuuta 2014

Monsieur Sulon salongissa II

Mösjöö Sulon erikoisalaa on hiustenhoito, niinkuin sivusta seuraamalla (ns. punaisena lankana siinä toimii  föönin johto). Mösjöö Robert taasen mielellään hoitaisi henkilökunnan hiuksia, ainakin allekirjoittaneen. Olen sille kovasti vakuutellut, että ihan justiinsa menen kampaajalle.



Yhtenä iltana kummatkin parturimestarit joutuivat visaisen pulman eteen: laatikko jossa säilytetään fööniä ja muita tärkeitä hiustenhoitotavaroita ei mennytkään kiinni. Niinpä allekirjoittanut otti laatikon irti ja nuorempi Mösjöö pääsi tutkimaan asiaa tarkemmin.



Sulon neuvokkaalla avustamisella saatiin laatikon takana olleet paperit irti. Ja vähän vaikutti siltä, että sitten kissa jäi kiinni (minkä se tietysti hyvin salasi). Lopulta kissakin hivuttautui kaapista ulos ja kiireesti laatikko paikalleen -kaikki hyvin.




Sitten vielä pieni loppuhuipennus: narrit kattilat viihdyttävät aamupalalla olevaa henkilökuntaansa. Varmaan ymmärrätte Robertin tuskastumisen :D

Täältä voit lukea Monsieur Sulon salongissa I osan.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Sateen jälkeen

Taas yksi äitienpäivä takana. Haikeudella muistelen äitienpäiviä, jotka sain viettää äidin, äidinäidin ja jopa äidinäidinäidin kanssa. Viimeksi mainitun eli mamman äitienpäiväjuhlista minulla on melko hataria mielikuvia; pieni talo täynnä ihmisiä ja mukava tunnelma.





Sunnuntain Aamulehden verkkosivuilla haastateltiin nuorta runoilijaa, Miki Liukkosta, joka on tehnyt runon syöpään kuolleelle äidilleen.

"Äiti minä olen ajatellut sinua
minä olen ajatellut sinua jatkuvasti
punavalkomustassa huoneessani kissa sylissä
itkenyt sinua kylmässä saunassa
vavisten ajatellut sairaalan loputtomia käytäviä
tuoksuja, jotka tulevat aina yhdistymään kuolemaan
repimään minulta peiton päältä
6 vuotta tietämättömyyttä, tajusin kuinka huolettomasti elelin
Nyt kun olet poissa sinun peilisi
laatikot, päiväkirjat, siteet 
verhot kädenjälki
kaikki, ovat kummallisia irtonaisia
niin kuin sinun ruumiisi nyt on irtonainen tästä talosta 
Voi! Kuinka kaikki minussa huutaakaan sinua!
Veri, joka on sinun vertasi
minun lihani ja ohuet sormet
minun huono ryhtini
minun silmäni jotka, niin sanotaan,ovat sinun silmäsi
ja kuinka kaikki tämä hämmästyy sinun poissaoloasi,
hämmästyy tyhjää puutarhaa ja uutta
outoa pölyä nurkissa".

Aamulehden sivuilta voi katsoa videon, jossa Luukkonen lausuu koskettavan runonsa kokonaisuudessaan ♥.




sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Retki Korkeasaaren

Eilisaamuna oli vähän luokkaretkifiilis. Pakkasin reppuun erinäisiä tavaroita, suin hiukset suoraksi ja laitoinpa vähän huulikiiltoakin. Päivän ohjelmassa oli siis tapaaminen blogituttavien kanssa ihan tosi elämässä. Mikä onkaan luonnollisempi paikka tutustua kissablogikavereihin kuin Korkeasaaren Kissalaakso? Kaunis kiitos Naukulan mammalle blogitapaamisen järjestämisestä.

Nyt edessä on kevyet kuvasulkeiset ja lopussa on jotain hyvin spesiaalia ♥.



Naturea lahjoitti tuliaiset kotitiikereillemme ja me ihmiset saimme suukot Brunbergilta. Toisen suukon säästin kotiin, jotta Hra K saisi myös tuliaisia. Muttamutta arvatkaa kuka nappasi suukon keittiön tasolta ja kieritti ruokakupilleen (onneksi vain vähän maistaen) -no Sulo Mahdoton I.



Ylväs tiikeri. Korkeasaaressakin kissat näyttivät viettävän melko laiskoja kissanpäiviä. 



Kultapandan näkemistä odotin eniten ja se oli ihan mahdottoman söpöinen ♥.



Keskellä kultapanda ja fanilauma ympärillä :)

Osa bloggareista oli jo ennestään "tuttuja" blogimaailmasta. Oli mukavaa ja vähän jännittävää tavata livenä. 
Hyvässä seurassa riitti puhuttavaa ja eläimissä ihmeteltävää.



Mongolianvillihevosilla oli varsoja ♥.



Karhua pääsi ihailemaan hyvin läheltä. Tuota tassua katsellessa muistui mieleeni yksi karhun nimityksistä; mesikämmen. Tassulle mahtuisi vähän enemmänkin hunajaa :)



Tässä menevät varsinaiset keikarit. 



Gundit olivat oikein ihania -pikkuisina, isoina, yksin ja kasassa.



Akvaariosta ja erityisesti merihevosakvaariosta olen monesti haaveillut.



Aksolotli oli hyvin eksoottisen näköinen otus. 


Ja sitten se spesiaaliosuus. Veimme Naukulan mamman kotiin ja arvatkaa kenet tapasimme?


 
Perintöprinssi ja pieni herrasmies ♥.



Naukulan Sulo oli todellinen kuninkaallinen, sillä kuninkaallisnaperoiden tapaan se huomioi kaikki ihastuneita (polvillaan) huokailevat tädit ja esitteli samalla kotinsa huone huoneelta. Naukulan mamman ja Sulon koti olikin varsin kaunis ja kodikas.

Kiitos kaikille uusille ja vanhoille blogikavereille mukavasta päivästä!

tiistai 6. toukokuuta 2014

Häivähdys keltaista

Tässä blogissa ei juurikaan intoilla keltaisen sävyillä, mutta nyt siihen on oikein hyvä syy.



Viikonloppuna keräsin pari tulppaania ja yhden narsissin maljakkooon. 
Nyt niistä jokainen on avannut nuppunsa eli kannatti ottaa förskottia.



Se kasvaa minimetsässä tänäkin vuonna! Nimittäin keltavuokko ♥.



Nämä näyttävät lupaavasti kieloilta. Ne(kin) leviävät hitaasti, mutta varmasti naapurin puolelta meille.



Tulppaani "X".



Mongolianvaahteran silmut ovat limen sävyiset.



Tammi ei pidä kiirettä silmujen avaamisen kanssa, mikä on ihan hyvä. Sillä monena vuotena se on joutunut tekemään kahdet silmut, kun ensimmäiset on pakkanen palelluttanut. Koivu on huomattavasti värikkäämmän näköinen.



Kevätpäissään oleva bloggari ja punainen pallogrilli :)