sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Metsäretket

Tiedetään, tiedetään -minulla on muutamia, no lukuisia kässäprojekteja kesken. Kuitenkin villasukkarintamalla on ollut aika hiljaista. Nyt työn alla on ensimmäiset kirjoneulevillasukat itselle. Kirjoneulelapasiin verrattuna on hauskaa, että kuvio vaihtuu suht tiheään, eikä siihen ehdi suuremmin kyllästyä.
Syksyllä aloittelin Anelmaisia, mutta ne olivat makuuni liian sievät. Ihastuin välittömästi Metsäretket-villasukkiin, kun näin kuvan Taito-lehdessä. Se on niin raikas ja koska oravat. Malli on Niina Laitisen käsialaa.



Pienen alkukankeuden jälkeen kierrejoustin alkoi sujua. Sitä täytyy kokeilla joskus myös lapasiin.
Lapasissa ja sukissa allekirjoittaneen "tavaramerkki" on pari ensimmäistä kerrosta aina oikein-neuletta ja vasta sitten  alkaa joustinneule. Pari ensimmäistä kerrosta menee totutteluun.



Lankoina ovat 7 veljestä luonnonvalkoinen ja havu, sekä Louhittaren luolan Väinämöinen. Viimeksi mainittu on hivenen ohuempaa kuin seitsemän veljestä, mikä tuo hieman haasteita. Vihreä näytti ensin liian armeijan vihreältä, mutta nyt olen jo tottunut siihen. Tuo purppurainen/viininpunainen lanka on aivan huippukaunista.



Toinen "tavaramerkkini" on aika tiukka käsiala. Olen ennenkin kertonut, että tekemäni lapaset pysyvät hyvin itsekseen pystyssä. Villasukkia olen nyt yrittänyt kutoa hieman rennommin.




sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Keittiön (uuden) pöydän ympärillä

Keittiön pikkuremontti etenee hiljalleen. Enää puuttuu hylly, laatoitus, valaisin, listat ja pari muuta pikku juttua. Edellä mainitusta listasta voi päätellä, että aikaa voi mennä tovi jos toinen.

Eräänläinen välietappi saavutettiin siinä vaiheessa, kun keittiön kannettiin uusi pöytä -tai siis sen osaset. Melkein vietin unettomia öitä sen suhteen, että mahtuuko pöytä hyvin keittiöön vai ei. Hyvä enne sopivuudesta oli se, että kaupan pihalla pöytä meni nätisti (vähän voimaa käyttäen) auton takaluukkuun.



Sisustuksessa on selvästikin siirrytty askel johonkin suuntaan, kun keittiössä on 60-luvun tyylinen, suorastaan futuristinen pöytä. Sehän on Ikean Docksta, tuo köyhän naisen tulppaanipöytä. Kirkasotsaiset ja paksulompakkoiset varmasti ostavat itselleen aidon Tulppaanin, mutta allekirjoittanut nauttii Ikean suomasta mahdollisuudesta.



Arkikäytössä olevat Pulmu-lautaset näyttävät paljon paremmilta uudella pöydällä.



Jopa koristeellinen Myrna-kakkuvati näyttää raikkaalta uudella pöydällä.



Keittiön kaikki seinät ovat nyt valkoiset, vaikka sitä ei kuvasta heti uskoisi.



Etsinnässä on aivan erityiset tuolit pöydän ympärille, mutta toistaiseksi mennään pinnatuoleilla. Eikä sinällään haittaa, vaikka tuolihaave ei toteutuisi.



Olen hirmutyytyväinen uuteen keittiönpöytään. Se on parempi, kuin uskalsin odottaa ja mikä parasta, se myös mahtuu sinne hyvin :)

keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Ensimmäinen kuukausi shoppailulakkoilua takana

Tammikuu on melkein ohitse ja ensimmäinen kuukausi shoppailulakkoa takana. Tammikuu tuntuu joka vuosi superpitkältä ja pimeältä, eikä tämäkään vuosi tehnyt poikkeusta. Mutta loppujen lopuksi 31 päivää meni suhteellisen nopeasti, kuten päivät ja viikot ylipäätänsä.

Joulukuussa tuli sen verran paljon aleshoppailtua, että tammikuu ei vaatinut suuriakaan ponnistuksia. Vaateostoksia siis ihana pyöreä 0 kpl. Aivan viime päivinä melkein lankesin alen houkutuksiin, kun huomasin eräässä nettikaupassa hyyvin houkuttelevan tarjouksen. Tosin, kesällä varmasti tihrustan niiden klassisten venepääntiellisten t-paitojen perään.



Kirppiksellä en ole käynyt kertaakaan! Ei ole edes tehnyt mieli. Joululahjarahoilla tilasin Ebaysta upeat Nagel-kynttilänjalat. Ja nettikaupasta löysin niihin sopivat kynttilät, hyvin suolaisen hintaiset.




Tällä viikolla aloitettiin todenteolla keittiön pintaremontti. Edellisestä remontista tulisi kesällä 15 vuotta aikaa, joten on korkea aika vähän raikastaa keittiön pintoja. Eikä siinä vielä kaikki, olimme Hra K:n kanssa sopineet myös ruokailuhuoneen ja aulan pintaremontista. Mutta tämän (kaiken) lisäksi remontti uhkaa riistäytyä myös wc:n pintaremontiksi. Näiden kaikkien kohteiden remontista tosiaan on jo yli 10 vuotta. Kevät on hyvää aikaa remontoida, ennen kuin alkaa kiireet kotopihalla.

Ja kun maalauksen makuun ollaan päästy, niin kesällä maalataan talo. En tiedä muista väreistä, mutta ainakin valkoinen on tosi epäkiitollinen talon väri. Tulossa on siis kaikenlaisia remonttipostauksia. Ja muutaman vuoden takainen kylpyhuoneremonttikin on vielä "raportoimatta".

tiistai 16. tammikuuta 2018

Design-klassikko: Nagel-kynttilänjalat

Viime joulun alla ehdotin sisaruksilleni ettei osteta ollenkaan joululahjoja -todella säästäväistä, mutta ihan himskatin tylsää. Hra K:n kanssa ostettiin sähköhammasharjat -todella terveyshenkistä, mutta taaskin supertylsää. Mutta yksi kiva joululahja oli sentään ennallaan eli kirjekuori Isiltä. Tällä lahjalla aina etsin jotain spesiaalia, jonka muistan vielä monen vuoden päästä. Viime viikolla itsevalitsemani joululahja sitten saapui ja se on ehkä kaikkien aikojen paras! Jotain klassista ja aikaa kestävää.



Alkuperäiset? (no ainakin vanhat)  Werner Stoffin suunnittelemat Nagel-kynttilänjalat, malli S22.

Pikaisella googlettelulla selvisi, että alkuperäisen kynttilänjalan suunnitteli 60-luvulla saksalainen Werner Stoff ystävälleen Hans Nagelille, joka omisti metallitehtaan. Sen jälkeen siitä on tullut lukuisia erilaisia versioita, nyt viimeisempänä valmistuksen on aloittanut tanskalainen Just Right.
Alkuperäisidea on kuulemma tullut, kun Stoff oli hiihtämässä alpeilla ja kaatui. Hänen kolme sormeaan upposi hankeen ja muodostivat kuvan, josta tuli kynttilänjalan perusta.

Kynttilänjalka on mielestäni huippukaunis, mitään yhtä hienoa en ole pitkään aikaan nähnyt. Yksittäinen kynttilänjalka on kolmijalkainen moduuli ja yksilöitä voi loputtomasti yhdistellä (hyvä lahjaidea vuosiksi eteenpäin..). Tilasin myös sopivan kokoisia kynttilöitä, jotka olivat sen hintaiset, etten paljoa raaski poltella. Mutta tuolleen polttamattomien kynttilöiden kanssa Nagel-kynttilänjalat ovat ehkä kauneimmillaan.

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Uusi vuosi ja kohtuulliset kujeet

Vuodelle 2018 olen asettanut peräti kaksi isoa tavoitetta, joku voisi kutsua niitä myös uuden vuoden lupauksiksi. Viime vuonna aloin seuraamaan mm. Juliaihminen- ja Arkijärki-blogeja. Ensin mainittu kirjoittaa inspiroivasti mm. säästämisestä ja rahankäytöstä. Toinen mm. shoppailulakosta ja kriittisestä kuluttamisesta.

Tavoitteenani olisi siis säästää ihan tosissani rahaa, joka kuukausi. Monelle säästäminen ei ole mikään erikoistemppu vaan tavallista arkea, mutta allekirjoittaneelle se todella haasteellista. Mitään erityistä säästökohdetta ei minulla ole, vaan haluaisin yksinkertaisesti säästää käyttörahaa ja ns. FU-rahaston.

Toinen tavoitteeni on shoppailun, myös kirppiksellä ja huutokaupassa(!), vähentäminen. Ostoslakko kuulostaa ihan yhtä painostavalta kuin uuden vuoden lupaus tai karkkilakko. Ei siis mitään täyskieltoa, mutta paljon, paljon enemmän harkintaa. Tarvitsenko jotain todella? Ja yritän minimoida nettikauppojen sivujen päämäärättömän selailun.
Vaatteita on enemmän kuin tarpeeksi, mutta esim. paitoihin tulee liian helposti reikiä. Eli mielelläni otan vastaan vinkkejä laadukkaista paidoista lyhyellä ja pitkällä hihalla.

Ostaa siis silloin kun on tarvetta, eikä silloin kun jokinkiva tulee vastaan. Muutama tarpeellinen juttu ostoslistalla onkin.
Uusille kengille olisi tilaa, mutta in-ho-an kenkien ostamista, koska on niin vaikea löytää kaikin tavoin sopivia. Pitäisi mahtua pohjallinen, olla pitävä pohja, lämpimät, ehkä myös goretex ja siltikin näyttää hyvältä. Lähempänä kevättä aion ostaa uudet Camperin tennarit; n. kahdeksan vuoden käytön jälkeen Imarit ovat tulleet tiensä päähän. Ne ovat olleet ehkä parhaat kengät ikinä.

Laukut, varsinkin käsilaukut ovat heikkokohtani, mutta yllätys yllätys niiden ostelemista en aio erityisesti rajoittaa. Vuosien varrella olen tullut vähän krantuksi ja kalliimpaa laukkua ei niin vain tule ostettua.
Ostoslistalla käsilaukkuhaaveiden ohitse kiilaa uusi reppu. Uuden repun kuva silmissäni myin loppukesällä kirppiksellä pari reppua ja yksi hävisi, joten tilaa ja tarvetta todellakin olisi. Repun valitsemiseen olen perehtynyt jo hetken aikaa: sen pitäisi näyttää hyvältä, mahtua kamera ja objektiivi, ehkä myös läppäri, ynnä muuta tavaraa.  Kun reppu tulee lastattua suhteellisen arvokkaalla kamalla, kuten järkkärillä, on syytä miettiä ns. turvallisuusominaisuuksia. Esim. Pacsafe-merkki on kiinnittänyt huomiota lukuisiin yksityiskohtiin. "Näyttää hyvältä" kriteereihin kuuluu sopiva väri, joka miellyttää sekä minua, että Hra K:ta.

No joo, maratonpituisesta osotoslista pohdinnoista takaisin tavoitteisiin. Haluan siis vähentää myös kirppis-ja huutokauppaostamista, sillä miksi ostaa edes secondhand-tuotteita, jos ei ole erityistä tarvetta? Toisaalta, jos joltain on jäänyt epäselväksi olen kyllä materialisti ja tavarat kyllä tuottavat myös iloa. Esim. omaa silmää miellyttävästi sisustettu koti tuottaa paljon iloa ja hyvää mieltä.
Ainakin itseäni miellyttää enenevässä määrin väljästi sisustettu koti, jolloin täytyy harkita tarkkaan mitä sinne ostaa ja mielellään tosi tarkoituksella, monen moneksi vuodeksi. Eikä ole mitenkään kestävä ratkaisu, että jatkuvalla syötöllä laitan tavaraa kiertoon ja sitten ostan uutta tai käytettyä uutta.

Loppujen lopuksi tässä haen tietynlaista elämäntapamuutosta. Ensinnäkin oman talouden kannalta turvatumpaa. Kun sitä rahaa olisi ns. sukan varressa, niin voisi tehdä ex tempore vähän hintavampiakin ostoksia. Tai jos tulisi jokin yllättävä menoerä kuten eläinlääkärikulut ja hajonnut pesukone samalla kertaa -niin siitä selviäisi helpommin.

Pystyisin myös omalta osaltani vähentämään jätemäärää, joka uhkaa täyttää maailman. (Tälläisen tekstin kohdalla tulee aina mieleen Ylen Ekoisti-ohjelman Ekomies ja "ja maailma pelastuu"-lausahdus)
Sen ajan minkä turhaan roikkuu nettikaupoissa voisin käyttää paremminkin. Edelliseen kohtaan liittyen aika ei kulu myöskään tavaroiden roudaamiseen kirpputorille/kierrätykseen/jätteenkeräykseen.

Haastetta kerrakseen siis on työn alla, mutta ehkä pikku askelin onnistun muuttamaan tottumuksiani.

Tästä tuli varmasti blogihistoriani pisin kirjoitus ja ilman yhtäkään kuvaa. Kiitos sinulle, joka  luit näin pitkälle ♥.

maanantai 1. tammikuuta 2018

Vuoden 2017 parhaat kirppis- ja huutokauppalöydöt

Parina viime vuotena on Vuoden löydöt -postaus jäänyt tekemättä -joten nyt on korkea aika. Vuonna 2017 myös sain myytyä ilahduttavasti kamaa pois kirpputorilla ja useampi huonekalu löysi uuden kodin.

Vuodessa 2017 oli löytöjen suhteen aivan erityistä taikaa sillä sain toteutettua peräti useamman monivuotisen haaveeni.
Löytöjä on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta yksi on ylitse muiden, ihan jo ulkomittojen ja painonsa puolesta. Muut tulevat satunnaisessa järjestyksessä.



Vuoden 2017 paras löytö: Koulukalusto oy:n koivupuinen vitriinikaappi.

Aivan ensimmäisestä koulun tyhjennyshuutokaupasta lähtien, joka oli parisen vuotta sitten, olen haaveillut isosta vitriinikaapista. Ja kaikissa huutokaupoissa sen hinta nousi yli budjettini. Joten toukokuiseen huutokauppaan menin valmiiksi häviöön valmistautuneena -ja sain huudettua kaapin itselleni, vieläpä budjetin rajoissa. Aika monta "vitosen nousua" siihen tarvittiin.
"Mukavan raikkaassa" räntäsateessa raahasimme kaapin, ovet ja hyllyt peräkärryyn. Onneksi seuraavana päivänä oli kohtuullisempi ilma ja saimme punnerrettua kaapin sisälle. -Ja onneksi kaappi sopi ihan prikulleen sille suunnitellulle paikalle. Mutta suosittelen mittailua ennen huonekalun huutamista :)



Schaumanin vaneritehtaan vaneriaski
Faneriaski löytyi hyvin miesvaltaisesta huutokaupasta, sillä siellä myytiin loputon määrä kaikenlaisia työkaluja. Kaikkien rasvaisten ja likaisten työkalujen välistä löytyi vanerinen matkalaukku.



Nanny Stillin suunnittelema Apollo-lyhty

Viime keväänä löysin kirppikseltä vihreäkupuisen Apollo-lyhdyn hyvin edullisesti, sillä siinä oli pienen pieni särö. Ja nyt aivan joulun alla löysin punaisen, raidallisen Apollo-lyhdyn kuvun. Vajaan kolmen vuoden takaisessa Blogihaaste-postauksessa haikeasti haaveilin Apollo-lyhdystä.



Rauha Eklundin Lehtimeri-reliefi
Toivottavasti tämä synttärilahjani toimii hyvänä lähtölaukauksena ns. taiteen keräilylle. Minunlaiselle hopeakoruharakalle, tämä on ollut ihan nappilöytö.



Puusta veistetty lastulintu
Ihana, yksinkertainen, ilmava, "elävä" (liikkuu patterin yläpuolella), taidokasta käsityötä. Jos osaisin, pitäisin ylistyspuheen Lastulinnulle. Tämä tuorein löytö sai minut niin tyytyväiseksi. Lintu saa lentää ikkunalla kesät talvet, kun sen vihdoinkin löysin.



Vintage nojatuoli
Pehmeä ja muhkea, mutta kuitenkin kevyt ja moderni. Mitä muuta voisi tuolilta toivoa.



Eelis Kaupin suunnittelema riipus
Tämän sain Hra K:lta synttäri- ja vuosipäivälahjaksi. Vintage-korut vaan ovat niin kauniita ja niitä voi loputtomasti kerätä.

Tälläiset olivat viime vuoden huippulöydöt. Tämän vuoden suunnitelmaan (lue uuden vuoden lupaukseen) kuuluu entistä tarkemmin harkitut kirppis/huutokauppalöydöt.


Toivotan kaikille lukijoille paljon onnea ja iloa vuodelle 2018!