sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Kissojen keväthumaus

Kesä tuli ja kiireet (=ei malta istahtaa koneen ääreen). Helatorstai oli ensimmäisiä oikein lämpimiä päiviä ja heti aamupäivällä raahasin joogamaton minimetsään. -Ja aloin joogata kuvaamaan vuokkoja ja kissoja. Vaikka sini- ja valkovuokkoja oli aika paljon, niin kattiloiden kuvissa niitä ei juurikaan näy :)



Kattiloilla on taas joku kevätkesähuuma menossa (kuten meillä ihmisilläkin). Kissoilla se vaan näkyy vähän negatiivisemmin.
Robert viettää virkeää eläkeläiskissan elämää. Talvella jo vähän huolestuin, kun tuntui että sen hypyt sohvallekin vähän epäonnistuivat.
Kuluneella viikolla Robert näytti, että kyllä hyppääminen onnistuu lähes entiseen malliin -se nimittäin keksi reitin ikkunan yläpuolella olevallle hyllylle, joka on n. 30 cm päässä katosta. Pöytä - vanha postinlajitteluhylly - vanerilokerikko - ja katonrajassa oleva hylly.
Siinä vaiheessa kun tasamaankissa Sulo alkoi kokeilla samaa reittiä (ja myös pääsi hyllylle) reitti tukittiin kummankin kissan harmiksi.



Suloa ei juurikaan korkeat paikat kiinnosta. Noin 130 cm korkea liinavaatekaappi on ihan maksimi mihin se menee.
Löytyykö teiltä muilta kissaa jota korkeat paikat EI kiinnosta?



Robertin yksi lukuisista lempinimistä on Puu-Pertti, koska nuorempana se oli innokas kiipeilijä. Eilen vanha kunnon Puu-Pertti tuli esille, kun Robert kiipeili sekä omenapuuhun, että Mongolianvaahteraan.
-Ja sekös oli Sulosta vallan luonnotonta, moinen puihin kiipeily. Ensin Sulo vähän huolestuneesti maukui ja karvatkin alkoivat nousta pystyyn. Tässä vaiheessa Hra K lähti Sulon kanssa kiireesti muualle, sillä sauraavaksi maukuna olisi vaihtunut mouruamiseksi ynnä sähisemiseksi. Jos tilanteen antaisi jatkua, niin se ehkä kävisi Robertin kimppuun. Tälläistä meillä on kissojen kesävillitys, huokaus. Vieläkin se yllättää, kun aina niin suloinen ja iloinen Sulo yht´äkkiä muuttuu Räyhäksi.



Sulo: tällä reviirillä sallittuja hassuttelumuotoja ovat terttuselja juurteen nuuhkiminen ja kuperkeikan yritykset,sekä tietysti söpöily. Puuhun kiipeäminen, villisti juokseminen ja muukin tempominen on ankarasti kielletty.

Aurinkoista sunnuntaita kaikille!

5 kommenttia:

  1. Sulon hepuli-ilme ja vaaleanpunainen nenu ♥
    Onhan se huolestuttavaa, kun elinkumppaneista paljastuu ihan odottamattomia hurjastelupuolia. Miltä sinustakin tuntuisi, jos hra K alkaisi yhtäkkiä kiipeillä pitkin seiniä?
    Mutta juu, kiroamista ja unettomia öitä on täälläkin vietetty. Kaupunkikodissa remppa aiheuttaa kalusteiden oleilua keskellä lattiaa, ja Musti kevätvillissään innostui kiipeilemään vapaasti seisovien kaappien päälle, jotka olivat tyhjiä ja huojuivat uhkaavasti. Keskellä yötä semmoinen ei ole kovin rauhoittavaa. Ei myöskään verhojen repiminen verhotangoista alas keskellä yötä :-D Ransu on onneksi rauhallisempi, ja täällä saaressa Musti saa toteuttaa itseään öisin ihan rauhassa ulkosalla. Se rakastaa puihin kiipeilyä, ei yleensä kaupunkikodissa kalusteisiin kiipeile.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet, jos Hra K äkkiseltään alkaisi kiipeillä pitkin seiniä niin voisin vähän hermostua (ja Kattilat kanssa) :D

      Onneksi Musti saa viettää myös saaristolaiskissan vapaata elämää ♥

      Poista
  2. Kas, kas, täälläkin Sulo on tasamaankissa eikä yhtään innostu siitä jos Namu-rouva ryhtyy hepuloimaan. Mutta pienin saa sitten tehdä ja hepuloida mitä tahansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, että kaimakin on tasamaankissa! Onneksi kissamammoilta saa vertaistukea :)

      Poista
  3. Rauhallisesti kuuluu kissan ottaa, kyllä asia niin on. Sulo on aivan oikeassa. Mitä nyt joskus vähän menee korvat väärinpäin ja tassut alkaa sutia...

    Oli miten oli, söpöily teillä ainakin on hallussa erittäin hyvin!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!