sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Metsäretket

Tiedetään, tiedetään -minulla on muutamia, no lukuisia kässäprojekteja kesken. Kuitenkin villasukkarintamalla on ollut aika hiljaista. Nyt työn alla on ensimmäiset kirjoneulevillasukat itselle. Kirjoneulelapasiin verrattuna on hauskaa, että kuvio vaihtuu suht tiheään, eikä siihen ehdi suuremmin kyllästyä.
Syksyllä aloittelin Anelmaisia, mutta ne olivat makuuni liian sievät. Ihastuin välittömästi Metsäretket-villasukkiin, kun näin kuvan Taito-lehdessä. Se on niin raikas ja koska oravat. Malli on Niina Laitisen käsialaa.



Pienen alkukankeuden jälkeen kierrejoustin alkoi sujua. Sitä täytyy kokeilla joskus myös lapasiin.
Lapasissa ja sukissa allekirjoittaneen "tavaramerkki" on pari ensimmäistä kerrosta aina oikein-neuletta ja vasta sitten  alkaa joustinneule. Pari ensimmäistä kerrosta menee totutteluun.



Lankoina ovat 7 veljestä luonnonvalkoinen ja havu, sekä Louhittaren luolan Väinämöinen. Viimeksi mainittu on hivenen ohuempaa kuin seitsemän veljestä, mikä tuo hieman haasteita. Vihreä näytti ensin liian armeijan vihreältä, mutta nyt olen jo tottunut siihen. Tuo purppurainen/viininpunainen lanka on aivan huippukaunista.



Toinen "tavaramerkkini" on aika tiukka käsiala. Olen ennenkin kertonut, että tekemäni lapaset pysyvät hyvin itsekseen pystyssä. Villasukkia olen nyt yrittänyt kutoa hieman rennommin.




2 kommenttia:

  1. Kauniit sukat on! Villasukkia pitää ihmisellä olla, ja ne saavat olla värikkäitä ja pirteitä. Piristävät ja lämmittävät sitten loputtomina kylminä aikoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mitä olisikaan elämän ilman villasukkia, lapasia ja villapaitoja -ynnä muita vilukissan luottovaatteita.

      Poista

Kiitos kommentista!