Olin lapsena paljon isovanhempieni kanssa, koska he asuivat naapurissamme. Opin heiltä monia tavallisia, arkisia asioita, jotka liittyivät esim. "huushollaamiseen" ja monesti vieläkin ajattelen, että miten mummu jonkin asian tekisi.
Mummun nuoruuden kuva on otettu ajan tyyliin puutarhassa.
Hän kutsui puutarhaa toisinaan sanalla "trekoli" (trägård).
Vielä merkityksellisempää ja inspiroivampaa oli mummun viisaus, ja elämänkokemus. Se miten hän piti huolta lähimmäisistään ja kunnioitti muita ihmisiä. Varsinkin aikuisena mummun kanssa pystyi juttelemaan lähes mistä vaan, eikä hän koskaan suoranaisesti neuvonut.Tai korkeintaan sanoi, että näin minä tekisin, mutta itse tietenkin teet omat päätöksesi.
Koen suurena rikkautena sen, että sain "pitää" isovanhempani melko pitkälle aikuisuuteen. Heiltä opin paljon asioita tietoisesti ja tiedostamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!