Kuinka hienosti valonsäteet osuivat kirjaan! Tuulen viemää I ja II tuli luettua kokonaan, sekä erinäisiä lehtiä. Ja Pocahontas-kirja on jo aloitettu.
Vanhempi assistentti toimitti myös kirjastokissan hommia.
Yksityiskohta linnunpesä kukka-asetelmasta.
Otin mallia mm. naapurin tädistä, Cheristä ja Sailasta eli yritin etsiä sopivaa auringonpalvonta paikkaa, mutta ei löytynyt. Närkästyneenä mietin miten kotopihasta saadaan mahdollisimman vähä tuulinen; kivimuuri ympäri tontin (ja vallihauta)?
Sokerina pohjalla. Kananen oli muninut ja peräti Mignon-munan, sopivasti tänään 1.4.
Hyvää alkanutta viikkoa!
Oi hitsi, mistähän kaupasta tuollaisia munivia kanarasioita löytyisi...?
VastaaPoistaVoi harmi tuulisuutta. Samaa mietin täälläkin, miksi en heti ensimmäisenä vuotena kun ostin paikan istuttanut pensasaitaa joka puolelle ja tuuliselle varmuuden vuoksi kaksi? Onneksi viimeiset pari päivää on tuullut sellaisesta suunnasta, että se ei niin kovaa pihalleni osu. Tähän aikaan vuodesta tuuli tuntuu aika rapsakalta.
Tämä oli vieläpä tarjous kananen :)
PoistaTuo tuulisuus on niin ikuisuusongelma. Meillä on siperianhernepensas-aita, aika korkeakin, mutta pitäisi olla vähän korkeampia suojapuita (täysikokoisia mänty ja koivuja taas haluaisin kaataa..).
Sitten ovat nämä todella "hyvät" kriteerit; kestävä, mieluiten ikuinen, ei tarvitse hoitoa ja näyttää kauniilta ;D
Fiksu ja taitava kana :)
VastaaPoistaJoskus kanallakin on hetkensä :)
PoistaKylläpä se teidän vanhempi assistentti vaan on komea poika. Ja varsin taitavakin.
VastaaPoistaOlette Robertin kanssa kumpikin komeita poikia ja tietysti taitaviakin ;)
PoistaOho. Muniva kana! Assistentti näyttää niin terävältä, oli tärkeässä hommassa.
VastaaPoistaMuniva (lasi)kana; maailman VIII. ihme ;)
PoistaMinun vinkkini tuulta vastaan on korkeat lumivallit :) katso kuva http://autuasolo.blogspot.fi/2013/03/auringonpalvontaa.html
VastaaPoistaNoin ahkeralla lukijalla pitää ehdottomasti olla kirjastokissa.
Cheri, oikein hyvä vinkki, mutta lumivalli tuntuu hieman talviselta ;)
Poista