perjantai 2. elokuuta 2013

Kissa pistoksissa

Ja vähän henkilökuntakin.

Robert kävi keskiviikkona eläinlääkärillä hammashoidossa ja erittäin positiivinen yllätys olikin, että naskalit eivät olleet kovin huonokuntoiset (kuten aiemmin). Säännöllisellä, epäsäännöllisellä ja satunnaisella hammashoidolla siis voidaan jotain saavuttaa. Kotiinviemiseksi Robotti sai neljän päivän antibioottikuurin ientulehdukseen. Kotiin tullessaan Robert todellakin oli sananmukaisesti kissa pistoksissa.


 

Eilen aamulla Robert sai ensimmäisen antibioottitabletin ja se meni hyvin alas. Illalla jokapaikanhöynä eli Sulo oli vähän huonovointinen, oksensi pari kertaakin, mutta ajattelimme sen syöneen bioroskiksesta perunaa. Kun tuli aika antaa Robertille toinen annos antibioottia, neljän kappaleen lääkepakkausta ei löytynyt mistään. Olin jättänyt sen keittiön pöydälle. Yht´äkkiä Mies muisti laittaneensa metalliroskikseen jonkin pieneksi rypistyneen metallikuoren palan.

Joko arvaatte? Sulo oli siis vetänyt 3,5 päivän antibioottiannoksen!! Tarkemmin ajateltuna se oli ollut vähän väsynyt, mutta minikissatkin tarvitsevat joskus lepoa. Mikäs siinä sitten. Näpyttelin sormet tutisten päivystävän eläinlääkärin numeroa, joka ei tietenkään enää nykyään päivystä kotikunnassamme. Positiivista oli se, että Sulo todennäköisesti oli jo oksentanut kaiken ja antibiootit on testattu hyvin korkeilla pitoisuuksilla. Vaarallisinta olisi ollut mahdollinen allerginen reaktio, mutta se olisi jo silloin tullut, jos olisi ollut tullakseen. Kunhan lääkepaketin metalliosista ei kissalle tule suolitukosta. 10 minuutin puhelu ja 35 euroa, mikä toki on hyvin kohtuullista. Eikä sentään täytynyt kattia kiidättää mihinkään hornan kuuseen (tässä tapauksessa Tampereelle).

Osan yöstä nukuin Robertin kanssa olohuoneen soffalla ja aamuyöstä siirryin sänkyyn. Mikä ihana näky olikaan sängyssä pomppiva minikissa. Ei voi muuta sanoa, kuinka ajattelematon olinkaan kun jätin lääkkeen keittiön pöydälle (ihmisten lääkkeet ovat ovien takana). En todellakaan arvannut, että Sulo söisi vapaaehtoisesti lääkkeitä. Eilen puhelimessa ja tänään eläinlääkärillä (hain uuden annoksen Robertille) molemmat eläinlääkärit olivat tyytyväisiä siihen, että kissat todella_mielellään syövät kyseisiä nappeja. Nyt vielä seurataan Sulon vessakäyttäytymistä ja pari päivää se on kevyellä ruokavaliolla. Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.

Mangusti vai kirjastokissa? Tai sitten L-kirjaimen muotoinen kirjastoppari.

Toivon ja uskon, että sieltä kotikoneelta löytyy valveutuneempia kissanomistaja (ja miksei myös muidenkin eläinten), jotka eivät jätä mitään lääkkeitä elukoiden saataville. Kyllä niin harmittaa oma tyhmyys -tyhmästä päästä kärsii koko perhe :(

18 kommenttia:

  1. No oho! Ei olisi kyllä uskonut. Hyvä, että mitään ei tapahtunut. En kyllä olisi minäkään ymmärtänyt kissan lääkkeitä pistää turvalliseen paikkaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi Sulo näyttää hyvin toipuneen ja "pahimmillaankin" se oli vain vähän väsynyt.

      Poista
  2. Voihan minikissa! Mulla on olleet Ransun antibiootit koko ajan keittiön pöydällä tai työtasolla... ja tarkemmin ajatellen, se on ottanut erittäin mielellään jokaisen tabletin, eli olisihan ne voinut jonnekin piiloonkin laittaa, kun selvästi hyviä ovat!
    Hitsi. Eihän tällaista tule ajatelleeksi, että joku lääkkeitä vapaaehtoisesti söisi...
    Onneksi mini-suloisuus vaikuttaa olevan kunnossa. Tulipahan hoidettua mahdolliset hänenkin tulehdukset...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, kuka lääkkeitä vapaaehtoisesti söisi? Paitsi, kyseinen antibiootti on "maustettu" ja kateille maistuvaksi tehty.

      Mini-suloisuus on taas oma touhukas itsensä ♥.

      Poista
  3. Pyhä jysäys! Ja helpotus ja huokaus. Harva kissa lääkkeitä mielellään tabletteja syö, tämä oli aivan odottamatonta. Ja melkeinpä uskomatonta. Toivottavasti pakkausmateriaali ei aiheuta ongelmia minikissalle.

    Toivottavasti Robertin ientulehdus tulee hoidetuksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli varsinainen jysäys, kun tajusimme Sulon vetäisseen antibiootit, huh. Vatsavaivoja sille ei ole tullut, onneksi.

      Toivotaan, että Robertin hampaat tulevat hyvään kuntoon.

      Poista
  4. Oho! Tässä on minusta peräti kaksi merkillistä asiaa. Ensinnäkin Robert sai varsin lyhyen antibioottikuurin ja toisekseen se, että minikissa syö itsenäisesti lääkkeiltä! Meillä on päivittäisannettavat pillerit vallan pöydällä, eikä kukaan niihin kyllä vapaaehtoisesti koske pitkällä tikullakaan. Minikissa on selvästi erikoistapaus ;)

    Hyvä ettei käynyt mitään! Mutta olisi tämäkin ihminen mennyt perusteellisesti pitkin seiniä! Ja hyvä että Robertin suu oli kunnossa. Kyllä se hampaiden hoito kannattaa vaikka satunnaisestikin. (Friedellä pitäisi toimeentua siinä puolessa. Figolle ei auta näköjään mikään.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me pyydettiin antibioottikuuria Robertille vähän kaiken varalta, kun niitä hammasongelmia on ollut aikaisemmin.

      Minikissa on minikissa ja olisi pitänyt tajuta, että se tunkee söpön nekkunsa lääkkeisiin. Sulo on monessa suhteessa erilaisempi kuin meidän muut kissat.
      Olin ihan kauhuissani, kun tajusin minne lääkkeet ovat hävinneet :( Mutta onneksi minikissa näyttää olevan taas jo oma itsensä.

      Poista
  5. Ounou!!! SULO, ei noi saa tehdä!!! Vaikka meillä ei koskaan jätetä mitään lääkeitä esille ( Tästä.Hetkestä. Alkaen. koska justiinsa tämän luettuani kävin laittamassa omat antibiootit kaapiin piiloon ja relaksantit kanssa koska paketissa on kevyet 100 kpl) niin tokihan joillaan ne voi esille jäädä.... ;)

    Robertille rapsut, vielä yhdet pienet torut minikissalle ja henkilökunta ei saa olla liian ankara itselleen. Aika superihminen saisi olla, että tajuaisi ihan kaiken etukäteen. Varsinkin Jokapaikanhöynän henkilökuntana. Se keksii juttui, kato <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten ehkä arvaat, meidän jokapaikanhöynä on "vähän" kovapäinen, eikä korvaansa lotkauta moisille toruille.

      Robert kiittää sympatiasta ja rapsuista :) Henkilökunnan silmät aukesivat viimeistään nyt Sulon suhteen -meidän Hullu kissa Huittisista ;)


      Hyvä, että piilotit napit -teillähän on oma jokapaikanhöynä.

      Poista
  6. Hui, onneksi asiasta selvittiin säikähdyksellä. Ei todellakaan tulisi mieleen, että kissa pistelisi vapaaehtoisesti lääkkeitä. "Mutta kun Robertkin sai" ?
    Toivotan hyviä vointeja teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cheri, täällä elämä on onneksi jo tasaantunut ja melkein tasapainossa :)

      Poista
  7. Onneksi selvisitte pelkällä säikähdyksellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On-nek-si! Taas oppi jotain uutta kissoista ;)

      Poista
  8. Kai ne lääkkeet olivat hyvän makuisia niin kiinnosti Sulo syödä ne.
    Hyvä että kaikki meni parhain päin eikä tapahtunut suurempaa vahinkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lääketehtaat ovat onnistuneet vähän liiankin hyvin, kun ovat kehitelleet kissoille maistuvia antibioottea. Robertinkin lääkekuuri loppuu kohta pian :)

      Poista
  9. Voi teitä... <3

    Minä olen aina luottanut siihen, että kissa ei vapaaehtoisesti syö lääkkeitä. Ei meillä kyllä milloinkaan pidetäkään lääkkeitä esillä, mutta mielessäni olen sitä todistelua käyttänyt lisäturvana. Melkoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että pidät kissojenkin lääkkeet siellä missä niiden kuuluu olla (niin mekin nyt). Ei tullut edes mieleen, että Sulo menisi ja pistelisi koko satsin kerralla -edes metalli ei hidastanut sitä..

      Poista

Kiitos kommentista!