Dieetti alkakoon

Varoitus: postaus ei sisällää yhtäkään suloista kissakuvaa, vaan blogin pitäjän ajatusvirtaa.

Katselin 5-6 luokkalaisten piirtämiä kuvia aiheesta ”Tuumasta toimeen”, parhaimmat olivat esillä kirjastossa. Ne olivat todella kivoja, eikä niissä oltu säästelty mielikuvitusta tai luovuutta. Siitä muistui mieleeni, että samanikäisenä osallistuin piirustuskilpailuihin ja joskus töitäni oli myös esillä samaan tyyliin. Vielä yläasteen 7 luokalla olin tosi innostunut kuvaamataidosta, suuri vaikutus oli toki myös inspiroivalla opettajalla (ja "alamäki" alkoi 8-luokan opettajan ja teiniangstin myötä).

Nyt aikuisenakin (iik!) minulle on tärkeää, että edelleen saan käyttää luovuuttani esim. sisustuksessa ja valokuvauksessa. Kirjastosta lainasin mm. hienon kirjan himmeleistä ja toisen upeista, moderneista virkkaustöistä. Kun katselin näitä kirjoja, tuli vahva tunne etten koskaan pysty tekemään sellaisia. Tästä ajatuksesta turhautuneena sain eräänlaisen inspiraation ja purin lähes kaikki kesken olevat käsityöt eli (peräti) kolme lapasta. Purkaminen ja lankojen selvittely sinällään on melko terapeuttista ja solmujen availu vaatii hieman keskittymistäkin. Puuhastellessani lankojen kanssa aloin miettiä sitä, että mihin keskittymiskykyni on hävinnyt? Jo jonkin aikaa olen huomannut, etten jaksa keskittyä esim. kirjoihin, edes mielenkiintoisiin. Keskittymiskyvyn vähentyminen tuntuu aika hurjalta. Toisaalta orastavan luovuuden puuskan tehokkaasti hävittävät myös kiire, tylsistyminen ja väsymys.

Televisiota en paljoakaan katsele, mielestäni n. ½ päivässä on melko kohtuullista. En valitettavasti harrasta jumppaa tai lenkkeilyä  eikä puutarhassa ole lumitöitä lukuunottamatta  kovastikaan tekemistä –paitsi valokuvaamista.

Osasyyllinen keskittymiskyvyn vähenemiseen löytynee suoraan minun (ja lukija myös sinun) nenän edestä –nimittäin tietokone. Jos olen tietokoneella:  minulla on netissä yleensä ainakin kolme välilehteä auki, kuvaohjelma ja kuvankäsittelyohjelma ovat myös käytössä. Niitä kaikkia voi ”tehokkaasti” käyttää samaan aikaan, ettei aika vaan mene hukkaan. Kun katselen teeveetä vilkuilen välillä facebuukkia jne. Lisäksi joka tuutista ja lehdistä tulee jatkuvasti uutta hyödyllistä/ikävää/ mitätöntä/hauskaa tietoa ja uutista. 

Siis ”tuumasta toimeen”, päätin aloittaa nettidieetin ja muutenkin harjoitella olemista ja keskittymistä,sekä vältellä informaatioähkyä. Edes kotona voisin tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan (ja myös työssä mahdollisuuksien mukaan).

Ensimmäisen harjoituksen jo tein eli luin F.E. Sillanpään Taatan joulu -kirjasta pari pientä tarinaa. Seuraavaksi aloitan yksinkertaisen käsityön, jotta pääsen takaisin käsitöiden lumoon. Vanha kuntopyöräkin on valmiina ja muistikirjaan aion kirjata joulusuunnitelmia. Bloggaamisesta en todennäköisesti pidä  taukoa, mutta toivoakseni postaukset ovat paremmalla keskittymiskyvyllä tehtyjä. Ehkäpä joululomalla pystyn ja ehdin viimeinkin nauttimaan joulusta ja mukavasta olemisesta.

 Rentouttavaa viikonvaihdetta!