tiistai 6. elokuuta 2013

Jotain viiksekästä

Naukulan johtajatar haastoi kissat, koirat ja muut viiksiniekat eläimet esittelemään viiksiään. Viiksipäivänä (ja toivottavasti kaikkina muinakin päivinä) muistetaan, ettei kesäkissoja saa ottaa.



Robert on meidän rescue-kissa ja se on otettu Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksestä eli Pesu:sta. Robert oli jäänyt pakkasten armoille ja siitä on sille jäänyt ikuiset muistot, sekä fyysiset että psyykkiset. Sen toisen korvanpää on taipunut lippaan pakkasesta ja varpaat ovat hyvin hyvin viluiset.



Minikissa näyttää hieman tuimalta, koska uskalsin häiritä hänen kissamaista korkeuttaa kesken unien. Viiksien ihailu ja valokuvaus rauhoitti tilanteen.



Tässä on yksi lempikuvistani ja se on täällä blogissa varmasti aikaisemmin vilahtanut. Tänään tulee Mossen kuolemasta vuosi. Uskomatonta kuinka nopeasti aika kuluu, mutta onneksi muistot säilyy. Voi kuinka me Mossea kaivataan ♥.

14 kommenttia:

  1. Komeita viiksekkäitä kissoja teillä onkin. Ja on ollut. Voi Mossea ♥

    Kyllä kissat ovat niin rakkaita ja tärkeitä.

    VastaaPoista
  2. Siis kissamainen postaus, tosi kauniit kuvat ja tunnelmat :)

    VastaaPoista
  3. Upeita viiksiä täälläkin! Nuo minikissan megaviikset on mahtavat! Robertin viiksimuoti on hillitympi, mutta aivan yhtä tyylikäs! Mossella taas oli tuuheat viikset. Ajatella miten erilaiset viiksetkin jokaisella kissalla on!

    Surullinen vuosipäivä teillä :( Mosse oli komea kissa ja varmasti kultainen ystävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokainen katti on oma persoonansa sekä ulkonäön että luonteen perusteella.

      Mosse oli temperamenttinen, mutta hyvin kultainen ystävä ♥.

      Poista
  4. Voi miten upeita, hauskoja kissoja! Ja Mosse♥ En uskalla edes ajatella, kuinka meidän perhe menee sekaisin, kun Viirun on aika lähteä - toivottavasti ei vielä aikoihin. Yritänpä ehtiä vielä lomilla kuvailla Viirunkin viikset ja osallistua tähän haasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mossen viimeinen päivä ja oikeastaan jo edellinen viikko oli kamala, kun jätettiin jäähyväisiä. Mutta onneksi oli aikaa jättää jäähyväiset ja puuhailla kaikkea sellaista mistä Moppe tykkäsi.

      Nyt odotellaan Viirun viiksikuvia :)

      Poista
  5. Kiitos, että osallistuitte! Se on aina yhtä ihanaa, kun kissa on löytänyt kotinsa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löytökissan ottaminen on erityisen jännittävää (silloin Robert oli nuori honkkeli), mutta onneksi se sopeutui meille hyvin.

      Poista
  6. Robertilla kävi lopulta hyvin. Komea viiksikavalkadi kaiken kaikkiaan, monta persoonallisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekä meillä että Robertilla kävi hyvin, kun toisemme kohtasimme ♥.

      Poista

Kiitos kommentista!