sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Onnenpäivä kirppiksellä XIV: täydellinen "korurasia"

Kirppisrintamalla on ollut lähes hipihiljaista. Kuukausi tai kaksi takaperin olin myymässä kirppiksellä, mutta ostoksia en ole juurikaan tehnyt, paitsi tänään.

Usein tulee käytettyä tiettyjä koruja, päivästä tai oikeastaan kuukaudesta toiseen. Hetkeksi joku suosikkikoru pääseen levähtämään, mutta sitten taas se pääsee käyttöön. Yöpöydällä tai oikeastaan kampauspöydällä on kohtalaisessa kaaoksessa herätyskello, pari korurasiaa, vesilasi, kirja ja lehtiä jne. -Ja ei, siitä ei tule nyt kuvallista materiaalia. Tänään löysin kirppikseltä lempikoruille hyvän säilytysratkaisun. Siihen korut voi laskea yöksi ja taas ottaa aamulla käyttöön.



Suosikkikoruni ja uusi "säilytin".





Pahkasta tehty jalallinen astia on varmasti kokenut jokusen vaiheen ennen valmistumistaan. Pahka muuten on kasvaimen tapainen kasvuhäiriö puussa.

No, mitäs pidätte koruastiasta? Ihastuneita huokauksia vai kauhun parahduksia?

tiistai 22. marraskuuta 2016

Messuostokset

Olen niin tyytyväinen, kun Suomen kädentaidot-messuilta löytyi jotain erityisen kivaa. Välihuomautuksena kerrottakoon, että aloin lukemaan uunituoretta KonMari-kirjaa ja sitä myöden taas tulee harkittua ostokset tarkemmin -toivottavasti tämä on pysyvää.



Kuten edellisessä postauksessa vihjasin, löysin jotain kivaa Taito Åbolandin osastolta.



Ihastuin kerrassaan vanerikoriin, joka on perinteisen mallinen, mutta kuitenkin moderni. Lisäpisteitä annan viimeistellystä ulkonäöstä metalliheloinen ja kantokahva on hyvin muotoiltu. Koivuinen kori on Paraisilla asuvan Esko Lehtisen tuotantoa. Malli on 1900-luvun alkupuolelta ja niitä on aikanaan valmistettu Eskon isoisän veneveistämössä.



Keräily-messujen puolelta löytyi muutama Omin käsin-lehti. Myynnissä olisi toki ollut vaikka mitä ihanaa ja hienoa.

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Suomen Kädentaidot ja Keräily 2016

Tuntuu, että edelliset Kädentaidot-messut olivat ihan justiinsa; vuosi on kulunut ihan hujauksessa. Tälläkin kertaa kaulassani roikkui kameran lisäksi blogisti-merkki. Vaikka mielestäni piipahdimme messuilla ihan nopeasti, niin todellisuudessa siinä vierähti nelisen tuntia.



Suomi 100 vuotta sukkanäyttelyssä oli taidokkaita kirjoneulesukkia. Ryhmäkuvassa ne näyttivät entistä hienommilta.



Makramee-tekniikalla solmittuja ja puuhelmillä koristeltuja amppeleita on ollut jo muutaman vuoden. Uudessa versiossa oli käytetty alaosaan nahka "suikaleita", tykkään.



Eri puolilla Suomea toimivilla Taito-yhdistyksillä oli omat osastonsa. Kaksi Taitoyhdistystä oli piristävästi ihan omilla linjoillaan. Taito Pohjois-Karjalan osastolla oli Kansallisromantikko-sarjaa. Kuviot olivat raikkaita ja nimet kivoja Riemujenkka, Rytmipolkka ja Taikatanhu.
Täytyy tunnustaa, että itsestänikin löydän jossain määrin kansallisromantikkoa. Ihailen perinteisiä himmeleitä (siis ei valoa eikä mehupillejä). Toinen perinteinen juttu johon olen tykästynyt on tuohityöt. Instagramissa seuraan ainakin yhtä japanilaista, joka tekee hienoja tuohitöitä.



Taito Åbolandin osastolla oli mm. upeita vanerisia koreja.



Ja joulupuu-tekemispaketteja! Olen haaveillut ja suunnitellut pitkin marraskuuta joulupuuta. Jos se nyt menee mönkään (eli en jaksa tehdä), niin tiedän mistä saan melkein valmiin setin.





Joutomaan osastolla oli mielenkiintoisia ja persoonallisia kortteja, sekä julisteita. Ja hauskoja lumiukkoja. Yksi Joutomaan printti meiltä jo löytyykin.



Tulimetsän osastolla oli siroja koruja ja vähän jykevämpiä kynttilänjalkoja. Tuollaisen korurasian haluaisin :)



Tällä osastolla korut oli erityisen hienoissa "paketeissa".



Ekologiset korut olivat hauskasti esillä kananmunankennoissa.



Keräily-messujen puolella ei tullut paljoakaan kuvattua. Ilmailumuseoiden osastolla oli kuvassa näkyvä Myrsky II -entisöintiprojekti. Ja Hawk-lentokoneen ohjaamoon pääsi tutustumaan. Voin kertoa, että siellä oli vähän varttuneempia, suorastaan harmaahapsisia "pikkupoikia" ihan jonoksi asti.

Tarkkaan harkitut messuostokset saavat oman postauksensa. Tälläkin kertaa selvisin messuilta aivan ilman lankaostoksia. Voi olla, että palaan vielä Taito Åbolandian-osaston tuotteisiin.

lauantai 5. marraskuuta 2016

Sopivaa lapasmallia etsimässä

Pimeinä iltoina ja hämärinä päivinä sohva suorastaan huutaa puoleensa. Sohvan otteessa olisi mukava tehdä muutakin kuin nukkua päikkäreitä tai tuijottaa telkkaa.



Jo jonkin aikaa sitten, kuukausi vai peräti pari takaperin, ostin ihania Novita Aapo-lankoja. Haaveissa oli tietenkin kunnon kirjoneulelapaset tai sen tyyliset, kuin Hra K:n sulhaslapaset.

Kaikista vaikeinta kirjolapasten kutomisessa on mielestäni Sen Oikean mallin löytäminen. On nim pal erilaisia vaihtoehtoja. Kirjahyllystä löytyy mm. Sata kansanomaista kuviokudinmallia (joka on ihan huippu). Kirjastosta lainasin Villit vanttuut ja vallattomat villasukat -kirjan. Ja varauksessa on upouusi Puikkomaisterin lapaskirja. Melko todennäköistä on, että sopivan mallin löytäminen ei ainakaan tule helpottamaan. Kutoisiko jotain perinteistä kotimaista /  Buddhan kuvan / kissoja / norjalaismallisia vai kenties Pokemon-lapaset? Tälläinen lapasmallikriisi on muuten mitä ihanin vastine arkielämän haasteille.



Tämän viikon illat ollaan luettu porukalla Täällä Pohjantähden alla -kirjaa. Ensimmäinen osa meni jo, mutta onneksi kaksi seuraavaa vielä odottaa.

Mukavaa viikonloppua, klikkaa tästä, niin näet Sulo tervehdyksen ♥