maanantai 28. maaliskuuta 2016

Punainen pata

Vihdoin ja viimein mummun perintöpata pääsi käyttöön. Eihän se kaapissa ole odotellut kuin reilut 10 vuotta. Pata on erittäin hyväkuntoinen ja kannessa on vielä Rosenlewin tarrakin paikoillaan.  Vanhaa satakuntalaista tietenkin lämmittää tieto, että se on valmistettu Porissa.

Lapsuudenkodissani on punainen "Sarpanevan pata", josta olen syönyt erinäiset riistaruuat. Joten ensimmäiseksi oman keittiön pataruoaksi valikoitu pippurinen peurapata. Ohjeen löysin täältä, mutta pata sai kypsyä uunissa reilut 4 tuntia, siskoni ohjeiden mukaan. Ruoka olisi ollut valmista erittäin aikaisin aamulla eli se jäi vielä uunin jälkilämpöön. Vielä 6 tuntia myöhemmin pata oli haalean lämmin.

Lihapalan, tässä tapauksessa lavan käsittelyssä olin suorastaan uusavuton. Eikä hommaa helpottanut yhtään se, että lihankäsittely on mielestäni hieman epämiellyttävää.

Mutta lopputulos oli kyllä kaiken vaivan arvoinen.


 
Padasta löytyy hyvin niukasti tietoa. Pikaisesti googlaamalla selvisi, että se on nimeltään L-pata ja suunnittelija Erkki Linnala. Tuotannossa vain vuodet 1968-1972.

Jostain olen lukenut, että emalia pitää käsitellä hellästi kuin posliinia. Vastapalvelukseksi "emaloidun valurauta-astian kypsennysominaisuudet sekä liedellä että uunissa ovat vertaansa vailla". Lisää hoito-ohjeita löytyy täältä.

Aurinkoista alkanutta viikkoa! Huomenna pitäisi olla +10 astetta lämmintä ♥.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Onnenpäivä kirppiksellä vol IX: (astia)Rakkautta ensisilmäyksellä

Kirppisrintamalla on ollut aika hiljaista. Vain muutamia kirppiskierroksia ja vain muutamia löytöjä. Eilen ajelimme Loimaalle, toivorikkaana ajattelin, että toisesta maakunnasta voisi tehdä löytöjä.

Loimaalla piipahtamisessa on tiettyä nostalgiaa, sillä olen opiskellut siellä. Ja hei, siellä aluesairaalassa olen käynyt myös syntymässä. Hra K joutui taas kerran kuuntelemaan samat muistelmat. Tuossa ajoin ensimmäistä kertaa (autokoulun) autolla. Tuolla Lintuparvessa (ravintola) käytiin välitunnilla. Tuossa Seurahuoneella meidän luokalla oli pyjamabileet. Tuossa oli ennen kirjasto. 20-vuodessa kaupungin keskusta on myös aikalailla hiljentynyt, useampia tyhjiä liikehuoneistoja. Toisaalta, nyt ei ollut toripäivä. Aikanaan allekirjoittaneen inssiajokin oli toripäivänä :D

Mutta siis ne kirppislöydöt.



Löysin herkän kauniita ja melkein ilmaisia laseja. 3 kpl kustansi 1.50 €.



Kunpa näitä löytyisi lisää, montamonta.



Kirsikka-sarjaa löytyy jo ennestään ja tuikkulyhty on hyvä lisä. Lisäksi löysin kirkkaan, pallon mallisen vaasin.



Ensimmäiset löydöt olivat herkkää ja seesteistä kirkasta lasia. Mutta sitten mukaan lähti vielä Turun kristallin lyhty. Nämä kaikki löytyivät Helmi-kirppikseltä. Säästöporsaasta löytyi vielä keväänvihreä pöytäliina.



Kirppislöytöjen ryhmäkuva. Pallovaasi on mielestäni huikean kaunis. Saman sarjan pallovaasi löytyy jo pienenä, ruskeansävyisenä.

Mukavaa alkavaa viikkoa! Toivottavasti saadaan nauttia lämmöstä ja auringosta ♥.

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Kevättä

Ensimmäisen kerran tänä keväänä auton ratti tuntui lämpöiseltä, kun lähdin töistä kotiin. Lämmityksenkin sai säätää ihan olemattomaksi.
Kaikista ihaninta ja huikeinta oli se, että työpäivän jälkeen ehdin puuhastelemaan kotopihalla. Ensin parturoin marjapuskia ja sitten tuuletettiin kattiloita (siis kissoja).

Hiljalleen sitä heräilee talvihorroksesta ja alkaa suunnitella tulevan kesän puutarhajuttuja. Selvää on, että haluaisin lisää perhosia houkuttelevia kukkia. Todennaköisesti en osta uusia perennoja, mutta kesäkukkia voisi kylvää senkin edestä.
Kokemukseni mukaan ainakin päivänhatut, värimintut, heliotrooppi, valkoalpi, pienin varauksin buddleia, purppurasilkkiyrtti ja punatähkä ovat hyviä perhoskasveja. Mutta aina kiinnostaa kuulla myös muiden kokemuksia.

Mikä sinusta on hyvä perhoskasvi?






Viiksibarometrin mukaan perhosia on lähettyvillä :)







Robertin häntä muutenkin elää melkein omaa elämäänsä. Mutta kuvassa se oikein viuhuu ympäriinsä.




Tervetuloa lukijaksi Paula T. ja kaikille aurinkoista viikon jatkoa!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Sunnuntaipuuhia

Vuodenvaihteen the uudelleenjärjestelyn jälkimainingeissa Askon koivuinen kaappi löysi uuden paikan olohuoneesta. Oikeastaan se on ainoa mahdollinen paikka sille. Jotenkin allekirjoittaneella on ollut vaikeuksia tottua koivun "väriin" olohuoneessa. Ja ihankauheanhankalaa on ollut keksiä mitä kivaa kaapin päälle laittaisi, kun on nuo kissakansalaiset.



Kumelan maljakot, Carmen-kyntteliköt, häränsilmät ja Pehtoori iloisessa sekamelskassa. Aika hurjaa, mutta sininen on ehkä sittenkin hyvä väri sisustuksessa. Ja olen pitkään haaveillut sinisestä Carmenista.
Pehtooria en ole vielä esitellytkään -se "löytyi" jo syksyllä kesämökin kaapista ;)



Meripihkan värisiin Carmen-kynttilöihin tulee kaunis sävy lampun valossa.

Siivousinnostukseni on hitaasti, mutta varmasti siirtymässä myös alakerran kaappeihin. Tänään suurennuslasin alle joutuivat Barbie-laatikot. Lapsuuden leluja ja kirjoja en pysty "konmarittaan", mutta kuitenkin vähän karsimaan.
Tunnustaako kukaan muu säilyttäneensä lapsuuden Barbit? Täällä on säästössä jopa osa laatikoista jossa Barbiet ovat tulleet (luulen, että äidillä oli osuutensa tähän asiaan). Eli periaatteessa niitä voisi myös yrittää myydä ebayssa, jos raaskisi! Lopulta kuvallista materiaalia ei tullut Barbieista, eikä Sindyistä. Tallessa olivat myös mummun tekemät barbivaatteet n. 70-luvun kankaista ja omat vaatekyhäelmäni, joista viimeksi mainitut heitin pois.


Lelulaatikossa aika oli pysähtynyt 90-luvun alkuun.



Kesportin kevätpokkari oli lastattu hyvin värikkäillä vaatteilla mm.t-paidoilla ja tuulipuvuilla. Neonpunainen avaimenperä pääsee heti uudestaan käyttöön. Muistelisin, että tuo rannerengas ja ehkäpä myös mustavihreä nauha näkyivät pimeässä. Säästöpankin "Let´s have some action"-kengännauhoista on harmillisesti vain yksi tallella.



Pahvilaatikon pohjalta löytyi myös muutama Fabuland-lelu. Ne olivat niin mun suosikkeja. Täytyykin pelastaa lapsuudenkodista loput varmaan talteen. Löytyykö sieltä muita Fabulan-faneja?