torstai 29. tammikuuta 2015

Lempijuttuja

Lauantaina laitoin puhtaan tuukin keittiön pöydälle, tuoreita tulppaaneita vaasiin ja katoin lempiastiat.


Kauniita ja hempeän värisiä tulppaaneita. 
Laitoin tulppaanit kristallivaasiin, jonka olen saanut Mummulta. Sydäntä lämmittää muisto, kun hän toi syntymäpäivälahjaksi tämän maljakon ja siinä oli lempikukkiani eli pioneja.



Vitamiineja ja väriterapiaa samalla kertaa.



Piitkän harkinnan jälkeen olen ostanut Paratiisi-astioita. 
On oikeastaan aika naurettavaa, kuinka iloiseksi voi tulla jostain astioista. Olin taas kerran viimetipassa asialla, sillä tietääkseni purppuraisia tai (edes) mustavalkoisia Paratiisi-astioita ei ole enää juurikaan saatavilla. Kunpa Arabia ottaisi takaisin valikoimiinsa valkoiset Paratiisi- eli Eeva-astiat. Tämän sarjan espressokuppejahan sattumalta löytyi Iittalan myymälästä.



Sulo näyttää kieltä.

Ja sama kissaksi:
Henkilökunta oli tosi levoton koko lauantai aamupäivän ja sitten ne lähti jonnekin risteilylle. Ne tuli vasta seuraavana iltana myöhään kotiin. Lieventävänä asianhaarana mainittakoon, että me saatiin tuliaisiksi kissanminttupallot. 
Eikä siinä vielä kaikki: Anna oli eilen koko päivän ja illan poissa, tuli myöhään kotiin ja puhui jostain työkaverin eläke-kekkereistä. Tällä kertaa ei saatu tuliaisia. Nyt on kotikissojen ja -ihmisten rytmit sekaisin. T: Sulo

lauantai 24. tammikuuta 2015

(Herkku)Verokarhu

Eikun herkkuja verottava kattila.

Voileivän tekemiseen saa aina seuraa, sillä "kiälirasva" (=levite) ja juusto ovat meidän huushollissa ankaran verotuksen piirissä. Nyt tämä verottajakattila joutui vähän töihin (ennenkuulumatonta!) ja palkintona oli tietysti pala juustoa.













Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Vuodenaikatalo. ja kaikille Mukavaa viikonvaihdetta!
Uskokaa taas kerran Robertia (edellinen ohje löytyy täältä) ja muistakaa herkutella ♥.

torstai 22. tammikuuta 2015

Tapettipohdintoja vol II

Eikä siinä vielä kaikki.
Ikään kuin edellisessä postauksessa ei olisi ollut tarpeeksi fundeerattavaa, tuli vielä toinen satsi tapettimalleja. Nämä kaikki ovat ruotsalaisen Sandbergin.



Erilainen / toisenlainen(kin) tammi-kuvioinen tapetti oli pettymys. Ehkä sillä on merkitystä, että meillä on pihassa kolme suurta ja vanhaa tammea eli lehtiä on kyllä enemmän kuin tarpeeksi. Peräti ympäri vuoden, sillä tammethan tunnetusti pihtaavat lehtiään pitkälle talveen.

Toinen tapetti vasemmalta on ihanan (pikku)sievä eli se ei oikein sovi suunnitelmiin.

Art deco-tyylinen Grace-tapetti tapetti on todella kaunis ja väritykseltään hillitty. Olen kuitenkin epävarma, miltä noinkin suurikokoinen kuviointi näyttäisi. Mallikappalehan on puolet yksittäisestä isommasta kuviosta.

Aivan oikeassa reunassa on ihastuttava Liljekonvalj-tapetti. Väritys on tässäkin hyvin hillitty, mikä sopisi oikein hyvin.

Valitako graafista vai hieman koristeellisempaa? Siinäpä pulma. Asian voisi ratkaista myös vaihtoehtoisin menetelmin: kattilat vetävät köyttä, kumpi kattila voittaa painimatsin, pelata korttia, vetää pitkää tikkua, kilauttaa kaverille tai vain hunteerata asiaa kaikessa rauhassa. "Villikortti" on se, ettei tehdä toistaiseksi mitään..

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Tapettipohdintoja

Ensimmäinen erä tapettinäytteitä odotti minua keittiön pöydällä, kun perjantaina tulin töistä kotiin. Olin iloisesti yllättynyt näin nopeasta toimituksesta. Taas kerran posti tuli nopeammin Briteistä, kuin kotosuomesta.



Silmittelimme tapetteja harvinaislaatuisen eksklusiivisin lisävarustein -meillä kummallakin oli lasissa kuohuvaa. Sellainen vahinko sattui käymään, että Itsenäisyyspäivältä jäi yksi avaamaton pullo. Mutta oikeastaan pitkän (ainakin henkisesti) työviikon jälkeen, viikonlopun kynnyksellä olikin paras aika juhlistaa.



Teippasin tapettinäytteet videotykin valkokankaalle. Ja niitä nyt olen katsellut pitkin päivää, aina vaan hämärämmässä valaistuksessa. Meillä kummallakin on omat tapettisuosikit ja lopullinen päätös tulee olemaan vaikea. Sitten vielä kerran pohditaan, että onko olkkarin pintaremontti aiheellinen just_nyt. Eräille tapettiseinille huushollimme pääsisustussuunnittelija on tehnyt jonkinlaista kynsintätaidetta, joten tarvetta remontille siinä mielessä olisi. Mutta remontista aiheutuva muu epämukavuus mietityttää.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Welcome A.Gomes!

lauantai 17. tammikuuta 2015

Jotain vanhaa, jotain sinistä

Sininen väri on ollut meillä vuosia pannassa, sekä vaatteissa (poislukien farkut) että sisustuksessa. Ensimmäiseen yhteiseen kotiimme, vuonna 1998, hankimme sinistä verhokangasta. Samalla kertaa ostimme myös valkoruudullista verhokangasta. Em. valkoruudulliset verhot ovat parhaillaan olohuoneessa, mutta siniset verhot ovat aikapäiviä sitten kierrätetty eteenpäin. Nykyisen kotimme ensimmäisellä pintaremonttikierroksella (vuonna 1998-99) teimme pientä pintaremonttia. Yhdessä huoneessa oli yläosa vaaleansininen ja alaosa valkoinen. Välissä oli Designers guildin boordi. Oi niitä aikoja. Tätä sinistä kautta kesti muutamia vuosia ja sitten ko. huone sai seinälleen Pihlgren & Ritola Sembramänty-tapettia.

Noin 14-vuotta myöhemmin sininen tekee pienimuotoista paluuta; viime vuonna ostin musteensinisen untuvatakin ja tänään kaivoin kaapin perukoilta jotain koboltinsinistä.



Kuvassa ovat siis koboltinsiniset Kartio-lasit. Ja heti voi todeta, että violettien lisäksi näyttävästi myös siniset sävyt ovat raivostuttavia kuvattavia. Oikeasti nuo lasit ovat lähes läpinäkymättömiä, oikeen supersinisiä.



Myös päivän kirpputorikierokselta löytyi jotain sinistä (ja myös muutama ei-sininen Carmen).





Tarjoiluastia on Upsala-Ekeby:n valmistamaa Majlis-sarjaa. Ko. valmistajan tuotteita en muista koskaan ennen nähneeni kirppiksellä. Koristeen on suunnitellut Helmer Ringström ja se on ollut tuotannossa 1966-71.

Mitä sanovat lukijat: tykkäätkö sinisestä sisustuksessa?

Lämpimästi tervetuloa Pilviraitin Marjaana!

maanantai 12. tammikuuta 2015

Kammotuksesta kodin kaunistukseksi

Muistatteko Hra K:n mieltymyksen Kumelan maljakoihin? Niihin painaviin, ruskean kukertaviin lasihirviöihin.. No, miestäni niissä varmasti eniten viehättää 24k kultaus. Maljakoita on kerääntynyt erittäin siedettävät kaksi kappaletta, mutta varsinkin suurempi lasihirviö vie tilaa. Edes kattilat eivät yritä tiputtaa niitä..
Tällä lähtökohdalla päätin ottaa "härkää sarvista" ja yrittää saada vaasi näyttämään kauniilta. Kukkia niihin en yrittä laittaa, koska niissä on niin hallitseva väri ja pintamateriaali.


Ja tässä lopputulos: valaistunut Kumelan vaasi vaatekaapin päällä. 
Nyt maljakko näyttää suorastaan kauniilta ja ikuisesti pimeä kaappinurkkaus valoisammalta.



Ja vielä lähikuva erinäisistä yksityiskohdista ;)


No, mitäs sanotte. Kammotus vai kaunistus? 

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Pikkuriikkisen kevään väriä

Joulukuusi oli tarkoitus pitää Nuutinpäivään asti, mutta se lähtikin jo perjantaina. Kuusi oli kyllä aivan hyväkuntoinen, mutta kattiloiden hippa kuusen ympärillä sai minut raivohin toisiin aatoksiin.



Aimäävai? Juossut kuusen ympärillä ja tassuttanut joulukoristeita?




Lisäksi eilen hain paketin, jossa oli vähän kevään väriä ja varsinkin meillä suorastaan ennen kuulumatonta väriä -keltaista! Kieltämättä kelta-valkoinen siksakki on raikkaan näköistä.



Innostuin myös "sähkötöistä" (lue: Hra K joutui keskeyttämään opinnäytetyön kirjoittamisen ja tekemään sähkötöitä). Kuten olen ennenkin valittanut, vanhoissa valaisimissa on valitettavan usein maadoittamattomat sähköjohdot ja meillä lähes kaikki pistorasiat ovat maadoitettuja. Tämän valaisimen kohdalla löytyi hyvin simppeli ratkaisu: koko lamppu johtoineen päivineen saatiin kauniisti irrotettua Ikean valaisimesta ja asennettua tähän. Ja mä keksin tämän :D

Tämän lasitiilivalaisimen ostin loppukesällä Somerniemen torilta. Sitä myi jo vähän varttuneempi täti. Kuulemma hänen isänsä oli aikanaan rakentanut valaisimen. Sitten myyjä kysyi paljonko lampusta maksaisin. En ehtinyt vielä mitään tarjota, kun täti kysyi, että olisiko 5 e sopiva ja olihan se. Rrakastan vanhoihin esineisiin liittyviä tarinoita ♥ (tosin kirpparilla niitä hyvin harvoin kuulee).



Nyt vihdoinkin sain valaisimen laitettua kirjakaapin päälle, monen kuukauden odotusaika johtui yhdestä vääränlaisesta johdosta, argh.

Taas kerran olen hirmuisessa tapettikuumeessa! Siispä tilasin kymmenkunta erilaista mallikappaletta Sandbergin, Cole & Sonin ja Osborne & Littlen mallistoista ja nyt niitä jännityksellä odotan. Aluksi ajattelin jotain selkeää ja graafista, mutta mallikappaleet ovat jotain muuta ;) Mutta ainakin jotain luonto/kasviaihetta niistä löytyy, kuten kaikista muistakin kotimme tapeteista.
Tuo valaisimen taustalla oleva, Pro Finlandia-tapetin voisi korvata jollain muulla tai ainakin olohuoneen muut seinät kaipaisivat tapiseerausta. Oli muodikasta tai ei, niin aion jatkaa vanhalla, hyväksi havaitulla "yksi tapettiseinä ja kolme yksiväristä seinää"-metodilla. Meillä on niin pienet huoneet, ettei niitä kerta kaikkiaan voi tapetoida samalla, varsinkaan kuviollisella tapetilla.



Jokapaikanhöynällä on ollut kiirettä -välillä täytyi istua huteran kirjapinon päälläkin.


Tervetuloa lukijoiksi Pömpeli, Satu Kukkaiselämää ja Tiia K!


Onko siellä jo kevättä mielessä (meillä ainakin ilmassa on lunta ja pakkasta..)?


keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Löydöt kirja-alesta

Taas on se aika vuodesta, kun kirja-alennusmyynnit ovat täydessä vauhdissa. Tuntuu, että (nekin) alkavat vuosi vuodelta aikaisemmin. "Tavallisista" alennusmyynneistä voin selvitä ilman mitään ostoksia, mutta kirjat tekevät selvän poikkeuksen.



Ja tälläinen saldo tällä kertaa; kaikki samasta kirjakaupasta.

The Forest Feast-blogia seuraan säännöllisen epäsäännöllisesti. Blogissa on toinen toistaan hienompia kuvia eli käyn siellä lähinnä visuaalisen nälkääni. Mutta vege-keittokirjassa on lukuisia houkuttelevia reseptejä -eikä niihin tarvita ziljoonaa eri ainesta.

Lakritsi-kirja oli minulla todella_pitkään kirjastosta lainassa. Olinkin erittäin tyytyväinen, että se oli nyt alennuksessa (vähän jo hävetti kirjaston kirjan omiminen).

Retronaut-kirja on valokuvallinen aikakone, joka tarjoaa lukemattomia mielenkiintoisia, historiallisia kuvia.

Onko siellä tehty löytöjä (kirja) alennusmyynneistä?

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Vuoden 2014 parhaat vintage-löydöt

Löytöjä ja löytöjä. Se on aina (toisinaan) hiukkasen yllättävää, mikä toiselle on Se Löytö.

Varsinkin huutokauppa-löytöihin on jäänyt muistoja itse kauppatilanteesta. Viime kesänä oli peräkkäin kolme kouluhuutokauppaa. Niistä tulee mieleen jännityksen ja ruuhkan lisäksi kuumuus ja hiki. Mutta ennemmin kaksi em. kuin kylmyys, sekin tulee mieleen huutokaupasta.



  • Viluisesta huutokaupasta löytyivät 1. ja 4. (poislukien kissa). Lopuksi hampaat melkein kalisivat. 
  • Nro 2. kryddpeppar-purkissa on kaunis, art deco -tyylinen kuvitus. Ruotsin kieli ei todellakaan ole allekirjoittaneelle ns. vahvin laji. Krydd-sanan merkityskin avautui parin minuutin pohdinnan jälkeen; mummulla oli trekolimaa ja sitten on ryytimaa. Lamppu syttyy: sehän on MAUSTEpippuri.
  • Nro 3. Iso ja pieni albumi löytyivät eri kirpputoreilta ja näyttäisivät olevan samaa sarjaa. Isompaan albumiin ajattelin laittaa hääkuvat (juu, häistä on jo reilu neljä vuotta aikaa..).
  • Nro 5. Roksana- jaTalvikki-kupit. Niin ihanat ja kauniit ♥. Ehkä niitä tulee vielä vastaan kohtuuhinnalla?
  • Nro 6. Viking-seinäkelloon olen erittäin ihastunut. Ihastusta hieman laimentaa se, että sen lyöntiääni (puolen tunnin välein) on erittäin kova. Mutta onneksi äänen saa "pois päältä".
  •  Nro 7. Kirkkaille lasiastiolle on aina käyttöä, varsinkin noin kauniille. Suunnittelijasta ei ollut aavistustakaan, kunnes lukija vinkkasi, että se saattaisi olla Hongellin Säde-sarjaa.
  • Nro 8. kirjakaappi ja koulutaulu. Erittäin harvoin tulee asioitua osto- ja myyntiliikkeessä, mutta kaappi on poikkeus. Kirjakaappi on todella lunastanut paikkansa, veikkaan, että meidän kirjasto arvostaa myös vähemmän (kissan) pureskelemia kirjoja :) Kouluhuutokaupoissa koulutaulujen hinta lähti vähintäänkin lapasesta (ja minua vieläkin kismittää, että Simbergin opetustaulu meni toiselle huutajalle. Tosin "Musta surma suomessa"-aihe ei liene kaikista iloisin).
  • Nro. 9, paljekameran ostin torilta itselleni synttärilahjaksi.
  • Nro. 10, tämä löytö eli 4 x Carmen oli varsinainen loppuhuipennus vuodelle 2014.
  • Nro 11., naulakosta,  tulee mieleen melkein pyörryttävä helle. Ja kova kesän kaipuu.
  • Nro. 12. Ulkomaalaista posliinia ei yleensä kirpputoreilla arvosteta, vaikka pohjassa lukisi Rörstrand (kuten tässä) tai Villeroy & Boch. Vaikka tämäkin astia on ihan huippukaunis ♥.
  • Nro. 13 eli Hangon keksipurkissa on ollut joulukarkkeja eli se on ollut hyvinkin käytössä.
  • Nro. 14, Fazer "mainospahvin" löysin syyslomareissuiltamme.
  • Nro. 15 on villatakki "kaikilla mausteilla" ja hintaa oli vain pari euroa. Nyt se on rakastavassa ja arvostavassa kodissa. Vastapalvelukseksi se on erittäin lämmin.
Siinä oli "muutamat" löydöt, toivottavasti joku pääsi tänne asti. Muutama erityisen kiva juttu siltikin jäi listalta pois.

Allekirjoittaneen loma on hyvin vähissä. Toisaalta kahden viikon melkein löhöloma kotosalla lienee tarpeeksi..
Hyvää alkavaa viikkoa!

lauantai 3. tammikuuta 2015

Nekallinen hyasintteja

Saisiko olla tilkka kermaa? Löytyy valkoista ja vaaleanpunaista.






Lähikaupassa oli joulukukkien alennusmyynti. Valitsin kaksi hyasinttia, koska kuvittelin, että jouluinen metsäasetelma on vielä korjattavissa. (No ei ollut, eli ei toivoakaan mistään kuusen istuttamisesta). Kotona tarkastelin ostoksiani ja niissä oli hämmästyttävän lyhyet kukkavarret. Se ei sinällään ollut ihme, sillä purkin multa oli kuivempaa kuin hiekka autiomaassa.



Siispä taas kerran vanhat kermanekat pääsivät hyötykäyttöön.



Toki valokuvaajamestari oli myös menossa mukana :)

torstai 1. tammikuuta 2015

Onnenpäivä kirppiksellä vol X, vuoden 2014 loppuhuipennus

Joskus suunnitelmien viime hetken muutoksesta on paljon iloa! Eilisen päivän suunnitelmana oli vierailu ystäväpariskunnalla ja yhdessä tuumin ns. pyhiinvaellusmatka Habitat-myymälään. Ko. liikkeen nettisivuilla oli sitkeästi, että avoinna klo 20 asti, mutta vähän se epäilytti. Onneksi kurkkasin Habitatin instagram-tiliin ja siellä lukikin, että myymälä sulkeutuu klo 16. No joo, se ei yhtään sopinut meidän suunnitelmiin. Aikataulullisesti sopi paljon paremmin pieni kirppisseikkailu Hämeenlinnassa, joka oli sopivasti matkan varrella.



Hämeenlinna on mielestäni aika viehättävä kaupunki; siellä on säilytetty paljon vanhoja rakennuksia. Kumpikin kirppiskohteemme sijaitsi vanhassa rakennuksessa.
Ensimmäisellä kirppiksellä, lähes ensimmäisestä pöydästä löytyi kiva tiikkinen tarjotin, jossa on messinkiset "kädensijat". Tyyliini kuuluu hidas eteneminen ja myytävien esineiden tarkka tutkiminen. Hra K taasen toimii huomattavasti ripeämmin, tosin hän ei olekaan niin innostunut kirppiksistä. Aika pian (mikä on erittäin suhteellinen käsite) Hra K tuli toteamaan "eitäältämitäälöydy". Mutta minä olin hieman toista mieltä.



Yhdestä pöydästä löysin yks, kaks, kolme -NELJÄ Tamara Aladinin suunnittelemaa Carmen kääntö maljakkoa/kynttelikköä. Olen jo vähän aikaa näitä ihastellut esim. Materian taju-blogissa oli kaunis joulukattaus, jossa oli monta Carmenta.
Samasta kirppispöydästä olisi löytynyt myös Sarpanevan pronssinen kynttilänjalka, mutta enpäs ostanut :D Lisäksi löysin pari tosi kivaa vaatetta.

Eikä siinä vielä kaikki. Vielä olisi puoli tuntia aikaa ja pienen, hhmmm, yhteisen pohdiskelun jälkeen menimme vielä toiselle kirpparille. Sieltä tein aivan mielettömän hyvät löydöt! Olen pitkään hinkunut Kartio-sarjan kuparin värisiä laseja, mutta 2 kpl 35 € on mielestäni hivenen suolainen hinta. Tuolla kirpparilla oli juurikin näitä laseja, varsin kohtuulliseen 5 € hintaa, jee :D Näihin löytöihin oli hyvä lopettaa kirpparivuosi 2014.



Loppuvuosi 2014 ja alkuvuosi 2015 meni leppoisissa tunnelmissa ystäväpariskunnan kanssa.

Miten teillä on alkanut vuosi 2015?