DIY virkattu kesäkassi

Kesäkassi tuli valmiiksi aivan aikataulussa, kesäloman ensimmäisellä viikolla. Matkan varrella tuli erinäisiä muutoksia, kuten ilman ohjetta tehdessä (ja joskus ohjeenkin kanssa) tuppaa tapahtumaan. Ohjeita ja inspiraatiota etsin Omakoppa-blogista ja Molla Millisin kirjoista.

Virkkasin kassin itsevärjätyllä 7 veljestä langalla ja kalalangalla, jotta siitä tulisi mahdollisimman kestävä.

Itse virkkaus ja olkahihnojen kiinnittäminen oli helppoa, mutta eräs osuus oli raivostuttava.
Alkuperäisessä suunnitelmassani oli tarkoitus laittaa kassiin metallinen "kukkarokehys", sellainen oli jo valmiina. Muttamutta se ei onnistunutkaan, siitä puuttui osia. Silloin tuli kiirus ostamaan vetoketjua. En ollut aikaisemmin asentanut vetoketjua tai ehkä joskus muinoin koulun kässätunneilla. Siis se "asentaminen" oli ihan tus-kaa! Ostin ihastuttavan pitsivetoketjun, jonka ompelemisessa oli ihan omat kommervenkkinsä. Lopulta ompelin sen käsin varsinaisin harakanvarvaspistoin.
Olkahihnaksi valikoitu vanha, ihanan tummanpurppura nahkavyö.

Aluksi pitsinen vetoketju muodostui pieneksi kynnykseksi kassin käyttämisen suhteen. Väri mainio, mutta pitsisenä se oli vähän liian "too much". Hiljalleeen olen siihen tottunut ja kassia on tullut käytettyä.

DIY-projekti: Virkattu kesäkassi

Viime kesänä värjäsin 7 veljestä - ja Nalle-lankaa mikrossa. Ihastuin tähän hempeän karkkiväriseen kerään niin, että se pääsi Kotiblogit-lehteenkin. Juttua varten tein kuvaukset toukokuun alkupuolella ja siitä aika nopeasti tuli käyttöä langallekin.

Pitkin talvea yritin langoista jotain kutoa, mutta mitään erityisen kivaa en saanut aikaiseksi. Vihdoin toukokuussa sain inspiraation virkata kesäkassin. Tunnettu "tosiasiahan" on että laukkuja ja kasseja ei voi olla koskaan liikaa. Inspiraatiota hain Virkkuri-kirjoista ja Omakoppa-blogista.

Virkattu läpyskä ja vielä toistaiseksi ehjä muovinen virkkuukoukku.

Oli selvää, että pelkkä villalanka ei olisi tarpeeksi kestävä, vaikka kassi olisi aivan kevyesti lastattu (mikä onnistuu allekirjoittaneelta aniharvoin). Pöyhein lankakoppaa ja löysin paria eripaksuista kalastajalankaa. Yrityksen ja erehdyksen ja kolmen purkamisen jälkeen löysin mielestäni sopivan paksuisen, sekä toivottavasti tarpeeksi kestävän yhdistelmän.

Virkkaus ei ole minulle mitenkään omin käsityömenetelmä (kyllä, se isoäidinneliöviltti on vielä kokoamatta). Tällä kertaa en meinannut millään saada reunoja nousemaan, mutta lopulta kun tajusin tehdä kunnolliset, öö kavennukset, niin johan alkoi oikeaa mallia tulla.

Kesäkassi on sinällään hyvässä vauhdissa, mutta ainakin toisen mokoman saa virkata ennenkuin kassi alkaa olla oikeissa mitoissa. Äidin vanhasta, lähes pohjattomasta puikkopussista löytyi sopiva virkkuukoukku katkenneen tilalle.

Vielä on hyvin aikaa hunteerata (fundeerata), että miten tuon lukkokehyksen saa tukevasti kiinnitettyä kassi suulle. Pitäisikö loppuosassa virkata vielä vahvempaa ja tukevampaa, että kassista tulee varmasti kestävä. Entäpä minkäväriset ja varsinkin mistä löydän sopivat hihnat? Viimeisenä, muttei vähäisempänä mietityttää, että riittääkö lanka. Jos lanka ei riitä, niin sitä pitäisi värjätä lisää.
Kesäloma alkaa heinäkuun puolivälissä ja silloin kassin täytyisi olla valmis.


Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Kristiina ja kaikille aurinkoista viikkoa!

Ja käsilaukku on lastattu

Eräs esine seuraa mukanani arkipäivästä ja viikonlopusta toiseen. Sillä on aika vaativa tehtävä kantaa määrittelemätön määrä tavaraa ja vieläpä näyttää hyvältä. Niinkuin tiedätte, pidän käsilaukuista.

Puolitoista vuotta sitten ostamani Marimekon nahkainen olkalaukku on osoittautunut jokaisen euron arvoiseksi -ja parempi niin, sillä siihen upposi euroja aika paljon (allekirjoittaneen mittakaavassa). Parikymmentä vuotta aikaisemmin omistin perinteisen puuvillamarkiisisen version ja laukku kauhtui aivan luvattoman nopeasti, vaikka ei sekään mikään halpa ollut.

Olin unohtanut millainen tilaihme suhteellisen pienikokoinen käsilaukku voi olla. Pitkä miinus tulee siitä, että sillä on "ihastuttava" tapa kaatua ja samalla sylkästä koko käsilaukun sisältö ulos.


Ja siitä käsilaukun sisällöstä..

Kaiken tämän erittäin tärkeän, kuten neljän nenäliinapakkauksen, haaleiden kuittien, Kuppi kuuma-pahvipakkauksen (ei sentään tyhjän) lisäksi laukku melkolailla mukisematta "nielaisee" eväspussin (kokoa hedelmäpussi), lapaset, sateenvarjon, neuletakin jne.

KonMari-kirjassa on omistettu ihan oma luku käsilaukulle ja sen otsikko on "Tyhjennä laukkusi joka päivä".  "Se (käsilaukku) on ahkera uurastaja. Olisi julmaa olla antamatta sen levähtää edes kotona". 
Kyllä upposi, minä julmuri ripustan puolitäyden käsveskan naulakkoon, eikä reppana saa edes hetken lepotaukoa. KonMarilla on ohjeeseensa kyllä ihan pointtikin. Kun käsilaukun tyhjentää päivittäin tavarat pysyvät järjestyksessä ja ennen kaikkea itse pysyy kärryillä missä mikäkin on.

Yritän siis parantaa tapani. Tyhjennän käsilaukun edes kerran viikossa. Edelliskuvan tavarameri on karsittu ja ne sopivat oikein hyvin mustaan cd-laatikkoon. Marilaukku pääsi kaivattuun puhdistukseen ja sen jälkeen tyhjänä lepäämään. Huomenna täytyy laittaa kello soimaan 5 minuttia aiemmin, että ehdin täyttämään laukun ;D

Miltä sinun käsilaukkusi / reppusi sisältö näyttää? Vellooko siellä tuollainen epämääräinen tavarameri, kuten allekirjoittaneen kuvassa vai onko mukana vain kaikki_tarpeellinen? Intoutuuko joku muukin esittelemään mitä arkilaukusta oikeasti löytyy?


Loppukevennyksenä kuva kissasta, joka rakastaa villaa ♥.

Kyll nyt tulee ikuisuusprojektista valmis, kun Robert ja Sulo auttavat :D

Tuliaiset messuilta; Jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain kierrätettyä

En hirveästi puijannut, kun edellisessä postauksessa kerroin Suomen kädentaidot- ja Keräily-messujen olevan hirmusuositut. Aamulehden mukaan messuilla oli 43 831 kävijää, huhhuh.

Mitäs mieltä olette? Voiko itselleen ostaa tuliaisia? Ainakin yksi juttu oli kodinsisustukseen eli yhteinen koko perheelle. Sen valitsimme Hra K:n kanssa yhteistuumin.

Pikku-Sirmakan osastolta ostin käsinkirjotun tyynyn. Onnenapila- tai sydän-koriste on kertakaikkiaan hurmaava ♥.

Tyyny on toisaalta hyvin modernin ja toisaalta hyvin perinteisen näköinen. Kokeneelta kirjontakonkarilta menee hetki jos toinen tälläisen tekemiseen. Tyynystä tuli paljon henkilökohtaisempi ja arvostan sitä entistä enemmän, kun sain jutella itse tekijän kanssa.

O la laa, mikä laukkukaunotar. 

Nea Design on minulle jo ennestään tuttu ja yksi lempilaukuistani onkin samalta merkiltä.

 Tämä punainen kaunotar, Marjatta nimeltään on tehty kierrätysmateriaalista; kenkänahkapaloista.

Laukun taustapuolella on erittäin funktionaalinen yksityiskohta; sen voi pujottaa vyöhön ja näin ollen muuntaa vyölaukuksi. Allekirjoittaneelle se on toistaiseksi liian radikaali idea :D

Sitten jotain vanhaa eli hopeinen kaulakoru. Se on tehty Turussa vuonna 1970, mutta tekijä on vähän epäselvä -kun se suurennuslasi on edelleen hukassa. Kenties tekijä on Edvard Kinni.

Tälläisiä tuliaisia löysin itselle (köh) ja kotiimme. Messujen jälkeen poikkesimme pikaisesti Silenterissä (lempikirppikseni), mutta mitään ei löytynyt. Tänään kävin tyhjentämässä oman kirppispöytäni ja myynti oli vähintäänkin vaisua verrattuna vajaan vuoden takaiseen. Onko muilla kirppismyyjillä kokemusta vastaavasta? Lama vaikuttanee jopa kirppismyyntiin, ainakin koriste-esineiden osalta.

Onnenpäivä kirppiksellä; muutaman euron löytöjä

Kuten varmasti olette huomanneet kuluvan vuoden yhdeksi lempiharrastuksekseni on muodostunut kirpputoreilla kiertely. Ei koskaan tiedä mitä huippulöytöjä tulee vastaan, eikä se haittaa vaikkei mitään löytyisi. Vaikka lähtökohtaisesti ajatellen mikään harrastus johon liittyy jatkuva ostaminen ei tietenkään ole hyvä juttu. Onneksi löydöt ovat sentään ainakin kertaalleen kierrätettyjä.

Tällä kertaa löysin kirpputorilta useamman jutun ja muutaman euron kappalehintaan -ei hassumpaa.

Annoin periksi sisustuslehtiä -ja blogeja riivaavalle marmorivillitykselle. 

Ja ei, tuikkua ei vielä ole puhdistettu..

Värikkäät muoviastiat eivät ole ihan meidän juttu, mutta en voinut vastustaa Hammarplastin 60-luvun munakuppeja.

Tähän settiin kuuluu kolme syvää "kristalli" tarjoiluastiaa, paitsi materiaali on muovia. Tämä oli kirpparikierroksen "hinnakkain" löytö - 3 kpl / 6 euroa.

Ja paras löytö viimeisenä! 

Tämä paloista koottu, hyväkuntoinen nahkalaukku maksoi peräti euron. Mitään tuotemerkkiä siinä ei ole ja ajattelinkin, että se on jonkun oma tekemä. Mutta tarkemmin katsellen: siihen painettu kaksi numerosarjaa. Laukku ei juurikaan ollut likainen, mutta putsasin sen kuitenkin satulasaippualla ja sitten hemmottelin sitä reilulla määrällä nahkarasvaa.

Puolivallaton kotipuutarha

Vuosia, vuosia sitten mummuni kertoi, että hänellä ja muutamalla ystävällä oli ollut trekolijuhlat ja minä kysyin, että mitkä_juhlat? Sittemmin trekoli ja moni muu murresana on vakiintunut ns. kotikieleeni.

Loma meni ja hyvät säät samaten. Viikossa(kin) sitä ehtii tekemään vaikka mitä, unohtamatta todellista lomailua/oleilua. Vihdoin ja viimein ruutuviljelmäkin tuli valmiiksi -tai siis kylvettyä.

Purple haze porkkana on vanha tuttu viime vuodelta.

Toivottavasti taimet alkavat nopeasti kasvamaan. Tarvitsisi varmasti tehdä samanlaisesti kuin My neighbor Totoro -elokuvassa klik. En tiedä kumpi on järkyttävämpää, se että elokuva on dupattu englanniksi/suomeksi vai se että sen on tuottanut Disney.. Suosittelen lämpimästi japanilaista versiota tekstityksellä.

Kohopenkissä harson alla lymyilevät kurpitsa ja kesäkurpitsa.

Ruohosipulia on kevyesti kahden ihmisen tarpeisiin :)

Varsinkin siperianhernepensas näyttää rehottavalta ja vähän ruohokin. Viimeksi mainittuun tuli uutta  ryhtiä, kun ostimme uuden ruohonleikkurin. Edellinen leikkuri teki pitkän ja hienon uran.
Kasvihuone on vähän paremmin tuulettuvaa mallia, koska siitä edelleen osittain puuttuvat lasit/muovit.

Lähikirpparilta löytyi taas jotain kivaa; nimittäin kunnon käsveska. Laukun materiaali on tekonahkaa ja se on oikein hyvin pitänyt pintansa, sekä sisältä että ulkoa.

iphone verhoutuu korkkikuoreen

Olen tehnyt pieniä asusteostoksia ja haluan esitellä erään löydön. Monkista tilasin kännykälle suojakotelon, jonka materiaali erehdyttävästi näyttää korkkipuun kuorelta.

Se on niiin ihana ja aidon, puukuoren näköinen -eikä siinä vielä kaikki, puhelinkin pysyy suojassa. Eikä siinä(kään) vielä kaikki, puhelinkotelo maksoi peräti 2 euroa. Kyllä nyt hymyilyttää :)

Ps. Oletteko huomanneet sivun oikeassa reunassa linkin blogin Instagram-tiliin ("lukijat" kohdan yläpuolella)? Käykääpä kurkkaamassa.


Mukavaa viikkoa!
Muistakaa sanonta: uusi lumi on vanhan surma.

Oranssia

Ns. oranssimania vain pahenee, nyt eivät enää riitä tyynynpäälliset ja servietit, vaan jotain oranssia asustettakin täytyy saada ensi kevääksi/kesäksi.

Monkin oranssi pikkulaukku oli yksi viime kesän lempparilaukuistani, klik.

The Leather Satchelin Companyn laukkua olen himoinnut jo useamman vuoden. Periaatteessa neonoranssi olisi hauskan värinen, mutta todennäköisesti sijoittaisin johonkin ajattomamman väriseen yksilöön roposeni.

Yoox:n sivuilta löysin J&C Jacky & Celine-merkin hauskan raidallisen "käsveskan". Yleensä yritän välttää tekonahkaisia laukkuja eli tämäkin jäänee tilaamatta.

Camperin oranssi tennarit -rakkautta ensi silmäyksellä. Olen ollut oikein tyytyväinen Camperin tennareihini eli nämä jopa voisin ostaa.

Kuvat lainattu klik, klik ja klik.

Laukkutytön tunnustukset

Jonkin aikaa sitten myin kirppiksellä vaatteita, asusteita, kenkiä ja laukkuja, tottakai. Kauppa kävi yllättävän hyvin ja mm. useampi laukku löysi uuden kodin. Eli tuli tilaa uudelle laukulle :)

Mikäs se siinä ilta-auringossa paistattelee?

Olen pitkään himoinnut Marimekon nahkalaukkua ja hetken harkitsin sen ostamista, mutta tulin siihen tulokseen, että hinta on aivan liian suolainen (ja laukku liian tavallinen).

Jo kuukausia sitten ihastelin River Islandin sivuilla tummanpunaista nahkalaukkua, mutta en ollut tarpeeksi nopea. Viime viikolla löysin Banana republicin sivuilta samantyylisen, mutta kauniimman laukun ja sattumalta se oli myös alennuksessa. Pienen (tuntien) harkinnan jälkeen klikkailin sen ostoskoriin. Ja laukku on niin ihana, voisin jopa käyttää sanaa täydellinen, vaikka ko. sanaa vieroksunkin.

Nahkainen, klassisen mallinen ja tarpeeksi suuri järkäleen kantamiseen, sekä väri ihastuttavan punainen = allekirjoittaneen uusi laukku ♥.

June! Photo a Day: 17. In your bag

Yleensä käytän isoa käsilaukkua ja raahaan mukana "puolta omaisuutta", mutta kesäksi olen yrittänyt siirtyä kevyempään kesävarustukseen.

Laukussa on ainakin seuraavat tavarat: Cartesio-kalenteri, purkkaa, nahkakukkaro, auton avaimet, koti- ja työavaimet, minikauppakassi, meikkipuuteri, kännykkä ja kotelo, sekä "nestuukeja".

Aikaisemmin olen käyttänyt Moleskinen kalentereita, mutta nyt olen ihastunut Cartesioon ♥. Kukkaroa toivon joskus synttärilahjaksi ja siskoltani myös sellaisen sain. Aikanaan sain Mummulta lahjaksi lompakon ja hän pahoitteli, "ettei löytänyt sellaista rahapussi-mallia jossa raha myös pysyisi" (valitettavasti).

Sisältöään paljon mielenkiintoisempi on tottakai laukku ja kuvan nahkalaukku on yksi suosikeistani. Ja mikä tärkeintä (ulkonäön lisäksi): vaikka se on suht pieni, mahtuu sinne myös järkäle, puuteri, kännykkä ja kukkaro :)

Uusi (kamera)laukku

Järjestelmäkamera on kiva, kun sillä saa (ainakin teoriassa) otettua hienoja kuvia. Vielä hauskempaa on se, että siihen saa vaihdeltua erilaisia objektiiveja. Edellä mainitut ovat luonnollisestikin erikokoisia, joten jokaiseen objektiin on omat suotimet ja vastavalosuojat. Erillisen salaman myötä kuvat kummasti valaistuvat paremmin ja kunnon jalustaa todellinen valokuvaaja käyttää aina (sekä kaukolaukaisinta, ettei kamera tärähdä..).

Jos tuon tavara-arsenaalin kanssa lähtee kodin ulkopuolelle (missä todennäköisesti on enemmän erilaisia kuvauskohteita) tarvitsee kunnon kameralaukun. Yhden suuren laukun johon mahtuu monta objektiivia ja erillinen salama, sekä muistikortteja, pattereita ja kuvaajalle tölkki Batterya). Tälläisellä setillä, jos mukana on myös jalusta -selviää jo sukujuhlistakin ;)

Kannattaa ostaa myös toinen pienempi, näppärä laukku johon mahtuu järkälekamera pitkän objektiivin kanssa. Sopii hyvin pyörälenkeille ja kaupungilla kiertelyyn.

Sitten päästään asiaan :) Ns. kauniimman sukupuolen edustajat jakautuvat monesti ns. laukku- tai kenkätyttöihin. Olen varmasti joskus maininnut, että kuulun ensin mainittuihin. Vihdoinkin löysin sopivan kokoisen ja varsinkin tyylikkään näköisen kameralaukun, hurraa!

Laukku on nahkaa ja se on kovitettu, jotta se pysyy ryhdissään. Kuva ei anna sen ulkonäölle täyttä oikeutta, mutta se on kivan näköinen. Varmasti tiedätte miltä oikeat kameralaukut näyttävät?

Tämä ihanuus löytyi Mango outletista. Outletissa myydään edellisen kauden vaaatteita, kengiä, asusteita ja miesten vaatteita huomattavasti edullisemmin. Suosittelen paikkaa erityisesti niille, jotka pitävät nahkalaukuista, silkki/villahuiveista, silkki/villa/kashmirneuleista ja silkki/pellava/puuvillapaidoista. Joukossa toki on akryylia ja polyesteria eli tuoteselostetta kannattaa vilkaista. Ja vaatteiden koot ovat espanjalaisittain pienet.