tiistai 30. joulukuuta 2014

Vuodenvaihteessa



Taaskaan ei voi kuin ihmetellä kuinka nopeasti, vilkkaasti ja suorastaan valonnopeudella kulunut vuosi on mennyt.


Lämmin kiitos kaikille lukijoille
Ensi vuonna jatketaan.

T: Anna, Robert ja Sulo



Satakuntalainen kahlaajakissa vauhdissa.



Hämäläiskissa peljästyi lumen määrää ja teki äkkipysähdyksen 
-onneksi vauhti ei ollut suuri ja henkilövahingoilta säästyttiin.

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Metsäinen jouluasetelma

Olen monesti ihastellut mm. Autuas olo-blogin herkkiä asetelmia ja Saaripalsta-blogin nukketalon elämää. Niin paljon pieniä, mielenkiintoisia ja varsin kauniita yksityiskohtia. Ajattelin, että joskus rakentelen jonkinlaisen minimaailman, siis oikein minikokoisen. Vakilukijat tietänevät mieltymykseni miniasioihin: minikissa (joka kasvoi kylläkin isoksi). No pihamme minimetsä, puut ovat korkeita, mutta metsä alueena pläntti pieni.


Kävimme Ideaparkin jättiläiskokoisessa lelukaupassa; ostamassa joululahjan ja etsimässä meikäläisen minimaailmaan sopivaa asukasta. Ensin ajattelin Pegasusta tai jotain muuta lennokasta. Muuta sitten löytyikin oikein kaunis naali.



Metsäisen jouluasetelman ruukun virkaa toimittaa vanha tuohituokkonen. Sen löysin jo syksyllä Keskustorin peräkonttikirppikseltä. Pienen kuusen taimen nappasin mukaan joulukuusen hakureissulla. Olisi tosi kivaa, jos keväällä saisin istuttaa kuusen omalle pihalle. Mutta meikäläisen taidoilla kuusi kuihtuu jo monta kertaa ennen kevättä.
Loppujen lopuksi asetelman kanssa tuli vähän kiire, joulu jo kolkutti oven takana. Siispä suoraviivaisesti mätkin asetelman valmiiksi.
Kuten kuvasta näkyy, tämäkään "studiokuvaus" ei olisi onnistunut ilman lahjapaperia ja pätevää (ja hörökorvaista) assistenttia.

Tuollainen luonnollinen, pieni metsäasetelma on kyllä niin mun juttu. Paljon vihreää, luonnollista ja vähän kimaltelevaa.
Eilen ja (tänään uusintana) tuli Yleltä hieno Metsän tarina-dokumenttielokuva. Siinä esitellään suomalaista metsäluontoa ja kerrotaan vanhoista uskomuksista. Elokuva on vielä katsottavissa Areenassa. Suosittelen.

Ps. Tälläinen kunnostuprojekti odottelee alakerrassa. Edellinen isompi, pieni verhoiluprojekti on ollut viimeisiä, sopivia, niittejä vailla jo puolivuotta.



perjantai 26. joulukuuta 2014

Oi kuusipuu, oi kuusipuu

Jos elettäisiin vuotta 1773, edessä olisi vielä kaksi joulupäivää. Mutta aikanaan aateliset ja porvarit olivat sitä mieltä, että pitkät pyhät laiskistavat palkollisia liikaa -siispä joulupäivät vähennettiin puoleen. Ja täytyy tunnustaa, että ylensyönti, unirytmin perusteellinen sotkeutuminen ynnä pimeys kieltämättä laiskistavat.



Hra K:n sormi osoittaa saunan suuntaan :)
Jouluaatonaattona olimme ensimmäistä kertaa uudistetussa saunassa (autuaallista) 
ja tänään olimme saunassa peräti iltapäivällä mikäröyhkeys!



Jouluaaton olimme kotosalla ja herkuttelimme pienellä porukalla. Siskoni oli savustanut aivan mielettömän hyvää kalaa ja tehnyt myös toista suurta herkkua -piimäjuustoa, sekä saaristolaislimppua. Sitten oli tietysti kinkkua, metsäsienisaalattia ja juustoa. Laatikoiden virkaa toimittivat peruna-bataattilaatikko ja kermaperunat.



Joulupäivän ohjelmistoon kuului kyläily ja taas pääsimme joulupöytään. 
Huristelimme mm. Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ohitse.



Tämä päivä on mennyt oleskellessa ja kuusta ihastellessa. Olen ihan naurettavan ihastunut tuohon meidän pikkukuuseen. Kuten kuvasta näkyy muuan Sulokin kuusen alla viihtyy (ja eräs Robert juo kuusen jalasta vettä).



Viime joulun jälkeen olen sen verran perusteellisesti "järjestellyt" alakerran komeroa, että löysin vain osan joulukoristeista -onneksi läpinäkyvät lasipallot ja muutaman muun tärkeän koristeen.



Kuusesta tuli hieman erinäköinen, kun vaalea sävyisten koristeiden tilalla olikin punaisia. Aluksi se näytti liiankin (perus)jouluiselta.

Ensimmäisen joulukuusi-kuvan punaiset ja yllä olevat hopeiset pallot ostin Fidasta. Siellä oli paljon joulukoristeita puoleen hintaan ja tein hyvät löydöt. Finlaysonin joululiina, vanha kuusenkynttilä-pakkaus (lähes täysi) ja em. pallot maksoivat yhteensä 3.05 €.






Miten teidän joulu meni? Iskikö jonkinlainen jouluähky?

tiistai 23. joulukuuta 2014

Melkein Joulukalenteri 23. ja 24. luukku

Hyvän joulun toivotus


Minimaailma on rakennettu, sauna on lämmitystä vaille valmis ja jouluvalmistelut (pitkällä) loppusuoralla.

Iloista ja tunnelmallista joulun aikaa 
kaikille blogin lukijoille!

T: AnnaS, Hra K, Robert ja Sulo (+ Naali Napakettu minimaailmasta)

maanantai 22. joulukuuta 2014

Melkein Joulukalenteri 22. luukku

Joulukuusimetsällä

Joulu on jo hirmuisen lähellä ja valmistelut ovat aivan_kesken.
Eilen olimme sunnuntaiajelulla Satakunnassa. Autoimme vähän Joulupukkia ja veimme lahjoja sukulaisille, sekä ystävälle. Pääsimme oikeaan herkkuruokapöytään: hirvenlihapullia, peuran paistia, piimäjuustoa ja graavikalaa, muutamat ruokalajit mainitakseni. Ja sitten meille vielä pahoiteltiin, kun ruoka on niin epäjouluista -siitä viis, se oli ihan pirskatin hyvää.



Suomen kielessä sanonnalla "saunan taakse" on oma tietty, hieman uhkaava merkityksensä. Mutta jotain hyvääkin siitä saunan taakse menemisestä voi olla. Me nimittäin löydettiin (mökki)saunan takaa oikein hyvä minijoulukuusi. Samaisen saunan takaa voi löytää myös mustiaviinimarjoja, se ei ole paha paikka.

Sulo tietenkin auttoi kuusen koristelussa ja on jo moneen kertaan kokeillut koristeiden kiinnitystä. Aivan alimmilla oksilla on huopaiset kissakoristeet ja kissa piparkakkuformu. Niitä saa vähän tassulla läpsiä (ja purra). Perinteiseen tapaan kuusi on kiinnitetty kattoon..

Mukavaa joulun odotusta!

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Melkein Joulukalenteri 17. luukku

Fasaani päärynäpuun männyn oksalla

Otsikko viittaa löyhästi Joulun 12 päivää -lauluun (Twelve days of Christmas), mikä Suomessa on vähän tuntemattomampi joululaulu. Petruksen piparkakut-blogissa on kerrottu laulun symboliikasta melko perusteellisesti.

Sunnuntaina oli varsin vilkasta lentotoimintaa lintulaudalla. Meistä kaikista on aina kiva seurata lintujen puuhasteluja. Lintuja olisi myös kiva kuvata. Mutta kuvaustulos, varsinkin sisätiloista käsin, on vähän sitä ja tätä.



Muistatteko Mauri Kunnaksen Hullunkurisen lintukirjan? 
Siinä närhi on kuvattu kovana rokkarina ja tilhi punkkarina.



Tässä on hyvin epäselvä tilannekuva: räksällä on marja suussa.



Muutama viherpeippokin piipahti.



Sitten tulikin Sulolle jännä tilanne :) Ja myöhemmin Robertille, tässä on linkki videoon.



Tämän kuvasin 1.11. Aluksi fasaaneja oli peräti kolme samalla oksalla :D

(talvi)Ruokitaanko teillä lintuja?

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Melkein Joulukalenteri 14. luukku

Hupsan, päivät ne vaan kuluu, mutta joulukalenterissa on hiljaista. Kuluneesta viikosta tulee ensin mieleen pimeääkin pimeämmät päivät (siis kaamosaika). Yhtenä päivänä kävin kirppiksellä, edellisestä kerrasta olikin jo kulunut hieman aikaa. Muutama kivan jutun löysin. Sitten kävimme myyjäisissä, Tampereella oli niin monta tapahtumaa, että oli varaa valikoida.

Ja sitten olen päässyt lempipuuhaani, nimittäin paketointiin. Apulaisena oli muuan jokapaikanhöynä, jolla on uusi lempinimikin Töpinä. Sulo niin usein laittaa töpinäksi ja muutenkin on mukana menossa.



Ensin tarkkaillaan luvalliselta paikalta ja sopivan kaukaa (ainakin minusta). Mutta sitten otan esille uuden paperinaru, no, pakettinarun..



Sulolta on ehdottomasti kielletty ruokapöydillä istuminen. Ennen kuin komensin sen lattialle otin pari kuvaa. Koska senäyttiniinsöpöltäjatärkeältä.



Sitten paketoinnin tulosta katsottiin vielä hiukan lähempää. Ja lopulta nenu (ja hampaat) olivat kiinni pakettinarussa.



Tälläisiä paketteja tänä vuonna :)

tiistai 9. joulukuuta 2014

Melkein Joulukalenteri 9. luukku

Joulun tuoksua ja tunnelmaa



Hallin vaatekaapin päällys (ja vähän sisältäkin) tuli siivottua ynnä järjesteltyä. Hyvästä syystä, sillä kaapin päälle mahtuu monta tuikkua. Ja mikä parasta, ne ovat kattiloiden ulottumattomissa.



Hyasintin kukkavarsi, pari männyn oksaa pihalta ja kirppikseltä löytynyt yksinkertainen pallovaasi -tälläisestä tykkään. Valkoinen hyasintti on ehkä parhaimmalta tuoksuva joulukukka. Paitsi kielo olisi ylitse muiden, jos sellainen tulisi vastaan. Kertokaa ihmeessä jos jossain näette kieloja myytävän!

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Melkein Joulukalenteri 7. luukku

Harvinainen valoilmiö

Itsenäisyyspäivä meni leppoisan rauhallisesti; ensin katsottiin Tuntematon sotilas, sitten vieraat tulivat ja aloitettiin herkuttelu. Hra K teki erinomaisen hyvää ruokaa: pitkään uunissa kypsytettyä possua, sherry-kanttarellikastiketta ja kermaperunoita. Piitkästä aikaa myös auringonvalo hemmotteli meitä ♥.


Hei, olohuoneessa on valoisaa!



Ja lisää luonnonvaloa ♥. 
Sulo muuten katsoo telkkarista sirkusta, halusin vaan tarkentaa :D



Ennen vieraiden tuloa oli vaikka mitä puuhaa -kuten silittämistä. Kuvasta näkyy, että lopulta silityslaudalla oli jo ruuhkaa (onneksi ostin aikanaan extraleveän laudan).

Miten juhlistit itsenäisyyspäivää vai juhlistitko ollenkaan?

perjantai 5. joulukuuta 2014

Melkein Joulukalenteri 5. luukku

Työpäivän jälkeen menin käymään Ideaparkissa. Sitä ennen tsemppasin itseni sietämään ruuhkaa, kuumuutta, kiukuttelevia aikuisia ja pitkää kävelyä. Ostosreissu meni yllättävän kivuttomasti ja luullakseni ostin sen mitä pitikin :)



Kotosalla rentouduin katsomalla Hakekaa kätilö-sarjaa. Robert melkein toimi niskatyynynä, sellaisena kehräävänä ja puskutteleva ♥. Ja Sulon kanssa valmistelimme Itsenäisyyspäivän koristeluja ♥.

torstai 4. joulukuuta 2014

Melkein Joulukalenteri 4. luukku

Jouluvalot ♥ muffinsivuoat

Netin syövereistä löysin muffinsivuoille uutta ja vähemmän lihottavaa käyttöä.



Vanhat ja tylsät jouluvalot muuttuivat kertaheitolla herkän kauniiksi. Yksinkertaisesti sillä, että laitoi jokaiselle lampulle "varjostimen" eli muffinsivuoan.
Sanomattakin lienee selvää, että valosarjan täytyy olla sellainen ettei se käytössä kuumene. Eikä muutenkaan, edes jouluvaloja kannata jättää yksin palamaan.



Valot näyttävät kauniilta, mutta tuo kuvan reipas kohina ottaa silmiin, nirsk.




Tuplajokapaikanhöynä tassuttaa uudistetut jouluvalot. Sulo kiittelee muffinsivuoista tulevaa jännittävää rapinaa, sekä valonauhan joustavaa rakennetta.

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Melkein Joulukalenteri 3. luukku

Joulunodotus tietenkin vaatii joulukalenterin, muutenhan menee päivien kulussa sekaisin :) Yhtenä vuotena meillä oli Haribon karkkijoulukalenteri, mikä oli tosi kiva. Jos sellainen sattuu alennuksella tulemaan vastaan, niin takuulla ostan. Myös Veikkauksen joulukalenteri voisi olla varteenotettava vaihtoehto, ties vaikka jotain voittaisikin.



Ehdoton suosikkini on kuitenkin nostalginen joulukalenteri-kynttilä. On kivaa tunnelmoida kynttilän valossa ja samalla laskea päiviä jouluun.
Joulukalenteri-kynttilästä tulee lämpimiä ja mukavia muistoja, sillä mummulla ja pappalla oli tälläinen monena vuotena. Asuimme melkein naapureina, joten monena iltana menin Mummun taloon vierailulle ja sitten poltettiin kynttilää. Aika pienestä ne mukavat muistot tulevat ♥.

tiistai 2. joulukuuta 2014

"Melkein Joulukalenteri" 2. luukku

Väsyneenä mielikuvitus tuntuu suorastaan nelistävän, kuten alla olevasta kuvasta näkyy :)



Taustamusiikkina soisi luonnollisestikin Petteri Punakuono Laila Kinnusen esittämänä.

maanantai 1. joulukuuta 2014

"Melkein Joulukalenteri" I. luukku

I. adventti

Tänä vuonna en uskalla aloittaa blogissa oikeaa joulukalenteria, sillä energia tuntuu olevan katoava kansanvara. Saanko esitellä "melkein joulukalenteri"-postaukset, jotka tulevat silloin kun ehdin :)

Eilen, I. adventtina innoistuin virittelemään jouluvaloja, sekä ulos että sisälle. Ja tietysti adventtikynttilätkin oli aseteltava, kun vihdoinkin on sopiva kynttelikkö (kuten jo viime vuonna).



Iittalan Allas-kynttelikkö on varmasti parhaimpia ale-löytöjäni. Suunnittelija on norjalainen Andreas Engesvik. Materiaali on kestävää ja painavaa (tärkeä juttu kissaperheessä) valurautaa. Sanomattakin lienee selvää, että kynttilää ei jätetä yksin palamaan!
Tänä vuonna olen erityisen innostunut luonnonmateriaaleista (kuten lukemattomana muuna jouluna). Sen varmasti tulette huomaamaan täällä blogissakin.  Havut ovat siinä mielessä hyvä valinta, ettei haittaa jos "sattumalta" jokunen kissa natustaa niitä yön (ja päivän) hämärinä hetkinä.

Joko sinä olet viritellyt jouluvalot esille?

lauantai 29. marraskuuta 2014

Kantateillä, turuilla ja toreilla

(Joulu)shoppailureissu, joka ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan.

En tiedä teistä muista, mutta meillä joululahjojen Top100 -listan kärjessä on uusi kiuas. Joulupukki on tunnetusti hirmuisen kiireinen ja lahjojen saajia on paljon. Niinpä päätimme ostaa tämän joulun toivelahjan ihan itse ja omilla säästöillä.
Alkuperäinen suunnitelma oli, että menemme jouluostoksille Turkuun ja mies päätti, että samalla haetaan kiuas (reilun 50 km koukkaus). Kaikki piti olla valmista -senkun noudamme kiukaan, jota ko. yritys myy kilpailukykyiseen hintaan. "Ostospaikka" sijaitsi todella maaseudulla, viimeiset kolme kilsaa oli kapeaa hiekkatietä. Verraten meikämaalaisiin, jotka asuvat maaseudulla, mutta taajamassa, katulampun, sekä melkein lähikaupan valojen loisteessa..
No arvaatte varmaan miten siinä kävi. Sitä p**keleen kiuasta ei ollut, oli eilen myynyt viimeisen. Täytyy tunnustaa, että vähän alkoi kiukku kuumottaa ja kenties pienet sarvet tulivat esille. Muttamutta asia kenties korjaantuu sillä, että saimme selvän hinnanalennuksen ja kiukaan pitäsi olla meidän pihalla ensi viikon puolivälissä. -Toivottavasti näin tapahtuu!



Seuraava rasti oli Valokuvauskeskus Peri, joka on Wäinö Aaltosen museon yhteydessä. Perissä on tänä viikonloppuna valoukuvaustarvikkeiden kirppis. Mitään ei tullut ostettua, mutta tätä uhkeaa Suomen neitoa tuli ihasteltua.



Tuollainen atriumpiha olisi huikean hieno ♥.



Wäinö Aaltosen museolta matka jatkui kohti Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoita ja erityisesti joulukuusen koristeiden vaihtopistettä. Valinta oli vaikea, mutta otin kuuskytlukuisen kynttelikön vaihdossa, mutta ei ole tämän voittanutta.

Matkan varrella oli tarkoitus käydä Aula cafeen brunssilla, jota on kovasti kehuttu, mutta se oli tietysti aivan täynnä. Joulumarkkinoilla oli viime vuotta vähemmän myyjiä ja sieltä löysin (viime vuoden tapaan) joulukortit. Mutta muuten ei ollut mitään erityisen ihanaa. Tai olisi kyllä ollut, mutta ehkä minulla oli liian korkeat kriteerit (tai paikka väärä). Olisin mieluusti ostanut kauniit lapaset ja villasukat -suomalaiselta myyjältä ja käsintehdyt. Pääosa em. tuotteista oli Virosta ja "tehty käsin koneella"..

Mutta jotain oikein kivaa näin! Nimittäin shiba-rotuisen koiran ja peräti kaksi eri yksilöä. Myös Hra K näki shiban viimeinkin luonnossa.
Sitten siirryimme tois pual jokkee ja Hansakortteliin. Koska suht harvakseltaan käymme Turussa, niin sopivan parkkipaikan löytäminen (tai edes sen Stockan parkkitalon..) on oma lukunsa. Hra K kärsivästi kärsivällisesti ajaa, vaikka kartanlukijalta menee tasaisen epävarmasti vasen ja oikea sekaisin. Yleensä joulumarkkinoiden aikoihin olemme jättäneet auton ihan hemmetin kauas eikun Ett Hem-museon (joka on muuten käymisen arvoinen paikka) lähettyville, koska siinä on ilmainen parkkipaikka. Mutta lonkkavaivojen myötä uusi strategia on suoraan kaupan ovelle, maksoi mitä maksoi. Aikaisemman mainitsemani parkkihalli löytyi muuten ensi yrittämällä, vaikka reitti olikin vähän eri. Ja hissi parkkihallista toi Zara-myymälän välittömään läheisyyteen (Hra K yllätykseksi). Josta löytyikin allekirjoittaneelle tosi kiva, lyhyt! untuvatakki. Tämän reissun teema tuntui olevan, että mitään (suunniteltua) ei löydy -eli joululahjoja löytyi pyöreä nolla.

Sitten olikin aika lähteä kotio. Tästä maakuntamatkailusta jäi kuitenkin hyvä fiilis. Eikä yksikään peura, joka laukkasi/suunnitteli laukkaavansa tielle onnistunut hyppäämään kyytiimme, onneksi.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Kissan viikset iltapäivän auringossa

Ei, meillä ei ole paistanut aurinko. Mutta arkiston kätköistä löytyi kuvia oikein lämpöisistä ja auringon väsyttämistä kattiloista.


Kuvaushetkellä Robertin turkki oli todennäköisesti auringon "paahtama". Yleensä kattilat eivät edes nuku tämän senkin päällä, eivätkä varsinkaan lähekkäin.



Sulo istua tönötti Robertin vieressä. Ilmeisestikään vielä ei ollut liian kuuma, koska nepsu on haaleanvaaleanpunainen :)

Ihana auringonvalo ja lämpö *syvä huokaus*.

lauantai 22. marraskuuta 2014

Vintage-neuletakki "kaikilla mausteilla"

Kuluvalla viikolla on kärsinyt sellaisesta harvinaisesta olotilasta, jonka voisin nimetä kirpputoriahdistukseksi. Kaikilla vaivoilla ja tuntemuksillahan on nykyaikana joku termi. Sellainen tavallinen pieni (mutta yleinen ja normaali) ahdistuskin vaatii jonkun diagnoosin. Ja mulla on nyt kirppariahdistus. Se johtuu ihan siitä, että kerrankin olen myyjän paikalla itsepalvelukirpputorilla. Me ollaan siivottu, silitetty, viikattu, kirjoitettu hintalappuja ja leikattu virkkauslangasta hintalapun naruja (virkkuulangan paras käyttömuoto, köh). Sitten ollaan roudattu, järjestetty, henkaroitu ja nyt jännityksellä odotetaan meneekö mikään kaupaksi. Tarjolla olisi rätei ja lumpui, sekä romua. Eli mm. gäppiä, mangoa ja arabiaa. Nöyrä toivomus olisi, että menisivät kaupaksi.

Neuletakki kaikilla mausteilla on vähän muuta kuin makkaraperunat kaikilla mausteilla. Haikeasti olen selaillut kirjoja, joissa on ohjeita vanhanajan neuletakkeihin. Sellaisiin joissa on kaunis malli ja hyvä materiaali. Niistä löytyy kirjonnat ja pompulat ynnä koristeelliset napit -ja lopputulos on kuitenkin seesteisen kaunis.



Sitten tuli tälläinen kirpparilla vastaan. Hra K lempeästi torui, että sunhan piti myydä, ei ostaa vaatteita. Mutta parin euron (kyllä!) hinta ja hyvä materiaali katsottiin lieventäviksi asianhaaroiksi.



Kirjonnat, nätti malli, pompulat, villa, check x 4. 



Olen tätä varmaan ennenkin kysynyt, mutta kysynpä uudestaan. Ja kysymys kuuluu: kuinka käsittelet kirpparilla ostamasi vaatteet, erityisesti villaiset? Tai miten ne pitäisi käsitellä?

Olen vähän melkoisen fanaattinen, mitä tulee vaatteiden puhdistukseen. Uusi neuletakki oli vuorokauden pakkasessa, sitten pesin sen kylmässä villaohjelmassa ja lopuksi laitoin se kuivauskaappiin (aikas kuumalle ohjelmalle).


Sitten vielä loppuhuipennuksena Sulon omituinen kokemus. Kuten Naukulan, myös meidän Suloa kutsutaan välillä poniksi. Siivouksen yhteydessä Hra K löysi laatikosta my little ponyt ja tokihan niitä piti kattiloille näyttää.


Kaksosponit pyysivät Suloa leikkimään.. Muistatteko missä kauhuelokuvassa kaksoset pyytävät Danny:ä leikkimään? Kammoksun kauhuelokuvia, mutta jostain kummallisesta syystä olen erehtynyt katsomaan Hohto-elokuvan, peräti kahdesti, huh. 
Nämä My little ponyt olivat kyllä ihan kilttejä ja niinpä ne leikkivät Robertin kanssa, koska Suloa pelotti ei huvittanut. Robert saakin oman postauksensa :)

Hyvää viikonloppua!

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Onnenpäivä kirppiksellä vol IX, funktionaalinen löytö

On harmaata, pimeää ja säkkipimeää. Välillä jo luulin kadottavani itseni jonnekin työmatkan varrelle, mutta sitten tulikin viikonloppu, keskipäivän "valoisuus" ja pieni kirppisturnee. Joskus kirppikseltä löytyy juuri se, mikä sillä hetkellä olisi melko tarpeellinen. Kuten esimerkiksi herätyskello. Muutama viikko sitten (vai onko siitä jo kuukausi?) löysin hienon 3D herätyskellon, mutta se ei toimi.



Sulo: Mikäs tää on?
Kirppikseltä löytyi Fossil-merkin herätyskello. Maliltaan se on vintagehenkinen, mutta oikeasti ehkä 5-10 vuotta vanha. Mikä parasta kello vaikuttaisi toimivan ja herätysääni on melko maltillinen pirinä. (Joulupukki, herätyskelloa ei tarvitse enää tuoda!)



Pienimuotoinen rymsteeraus piristää aina. Vaihdoin pöydän, kellon ja valaisimen makuuhuoneen pimeimpään nurkkaan, jossa allekirjoittanut nukkuu. Ball-valaisin tuo kivasti kuparinväristä lämpöä muuten melko harmaasävyiseen sisustukseen. Tuossa valaisimessa johto ja katkaisin ovat läpinäkyvät, kiva yksityiskohta minusta.



Yksi kirppispöytä oli oikea aarreaitta. Siellä oli mm. nämä Mary Oljen kirjat ja sieltä löysin myös pienen pienen, puuvartisen virkkuukoukun. Ehkä joskus saan jotain näkyvää aikaiseksi.
Toisesta pöydästä löysin (uuden?) Presidentti gold label-kahvipurkin ja sisällä oli kahvilusikka vielä avaamattomassa paketissa. Joku halusi tosissaan päästä siitä eroon; hinta oli vain 50 senttiä.



Tämän parin löysin kahdelta peräkkäiseltä kirppikseltä.

Hämeenlinnaan oli avattu uusi kauppakeskus Goodman ja täytyihän siellä käydä. Mark & Spencerillä oli kivoja yöasuja ynnä aamutakkeja (joulupukki hoi!). M&S:n herkkuosaston (tai oikeastaan kulmauksen) brittiläiset sipsit tekivät allekirjoittaneeseen vaikutuksen. Merisuolaa ja balsamiviinietikkaa, mums
Kauppakeskuksessa asiakkaat ryntäilivät kuin lehmät, jotka pääsevät ensimmäistä kertaa keväällä laitumelle. Nyt taas muistin miksi nettishoppailu on niin kivaa ;)



Lisäksi kävimme Iittalan myymälässä Iittalassa (Tämä on yleensä aika vaarallinen osuus). Sielta löysin yksinkertaisen tylikkäät Eeva-sarjan espressokupit. Kotosalla googletin sarjasta tietoja; ilm. se valkoinen muunnos Paratiisi-kupeista.