perjantai 31. tammikuuta 2014

Varaslähtö viikonloppuun

Lauantaisen työpäivän välitön hyöty on arkivapaa, jeee! Tämä pitkä viikonloppu on lastattu muutamilla tehtävillä ja jotain näkyvää pitäisi saada valmiiksi, aina tänne blogiin asti.

Koska meistä kaksi on koti-ihmisiä ja kaksi kotikissoja, niin yllättäen siellä kotona mieluusti viettää vapaa-aikansa. Useimmiten viikonloppuisin tekee vähän sitä ja tätä. Esim. valokuvaa ja sitten hienosäätää valokuvia. Se kuitenkin keskeytyy, kun saa hyvän idean, joka täytyy kirjata ylös. Sitten alan siivota/järjestellä jotain ja "hetken" päästä havahdun kysymykseen "oliks sulla koneella joku kesken?"
Mutta nautin siitä, että voin puuhata ja pohtia ihan rauhassa, ilman selviä tavoitteita (kotioloissa tehokkuusajattelu kuulostaa vähän ankealta..). Kun maanantaina joku töissä kysyy "mitä teit viikonloppuna", niin vastaus on lähes poikkeuksetta vähän epämääräinen -no valokuvasin, silittelin kissoja ja ideion sisustusta/puutarhaa/jotain muuta. Joskus tulee sellainen olo, että pitäisi tehdä jotain hohdokkaampaa tai erikoisempaa.






Aamujumpaksi oli nojatuolien rymsteerausta, eikä se edes ollut tehtävälistalla.
Ilmassa oli/ on siis hermostunutta ja tempoilevaa energiaa, mutta myös iloa pitkästä viikonlopusta. Ihan kohta päästän irti aktiivisesta työminästäni ja vaihdan leppoisampaan kotiminääni. Ehkä pieni kissojen silittelytuokio auttaa? ;)




Monissa kissatalouksissa on aivan tuikitavallista, että kissat nukkuvat vierekkäin -meillä se ei ole, joten heti piti tallentaa tämä harvinainen näky. Yleensä nuo veljekset eivät mahdu edes samalle sohvalle (tähän kattilat varmasti sanoisivat, että iltaisin se ei onnistu, koska henkilökunta valtaa koko soffan..).




tiistai 28. tammikuuta 2014

Baarikaapin paikka

Täällä on pelattu huonekalutetristä ja taas kerran pelinappulana on ollut baarikaappi, aikasemmin se on ollut mm. täällä.



Edellinen ruokailuhuoneen kaappi on nyt keittiössä (jossa se alunperinkin oli). Nyt sen tilalla on baarikaappi. Ruokailuhuone on kovin kompaktin kokoinen ja jatkopalalla pidennettävää ruokapöytää tarpeen mukaan siirrellään. Kuvan ulkopuolella, oik. alanurkassa on vielä astiakaappi.

Baarikaapin päälle asettelin teak/kupari-kannut, mutta en oikein ole tyytyväinen lopputulokseen -liikaa tiikkiä jopa minun makuuni. Sitten pöydän päässä näette jotain klassisen kaunista -nimittäin Minikissan. Vanha mankkakin vielä etsii paikkaansa.



Tämä pieni ja siro (korkeus n. 13 cm) maljakko löytyi alakerran sivukomerosta. Se on kaunis lisä kokoelmaani ja tältä erää näiden keräily saa riittää (paitsi jos joku tosi hieno yksilö löytyy).





Seuraavaksi voittekin jakaa kuparin kiillotusvinkkejä! En ole vielä ehtinyt tarkistaa mitä Emännän tietokirja sanoo tähän :)

Nyt alkaa varsinainen tv-maratooni (yhtenä päivänä lähes koko viikon edestä): Kiehtova maailma: junamatka Eurooppaan, Carl Fabergé - jalokiviseppien kuningas, Liian nuori kuolemaan/Sharon Tate ja Sodan sukupolvi. Ohjelmat tulevat kanavilta yle1 ja Teema, kaksi viimeksi mainittua jopa samaan aikaan ;)

Mukavaa iltaa!

maanantai 27. tammikuuta 2014

Kissa on venyvä käsite vol II

Alkuperäinen Kissa on venyvä käsite-postaus on joulukuulta 2012. Silloin Naukulan Helmi esitteli venyvyyttän ja mekin innostuimme "venyttämään" kattiloita.



Jotkut uudemmat lukijat ovat varmasti ihmetelleet miksi harmaavalkoista Suloa kutsutaan myös Minikissa-nimellä? No yllä olevasta kuvasta löytynee selitys :) Kuinka pikkuinen se olikaan 11.12.2012 ♥♥♥.




Samainen Minikissa 27.1.2014 :)



Sulosta syli on aivan yliarvostettu paikka, kuten jännittyneestä olemuksesta näkyy.
Aamulehdessä oli juttu erikoisesta harmaa valkoisesta oravasta.. klik.

Mukavaa viikon jatkoa!

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Keittiön kevyt kasvojenkohotus

Varsinainen keittiöremontti suoritettiin n. yhdeksän vuotta sitten. Silloin uusittiin kaapit ja koneet, sekä tehtiin pintaremonttia. Keittiömme ei ole koolla pilattu ja lisäksi siinä on ainoastaan yksi ehjä sinä; muilla ikkuna ja ovia.



Jos odotatte, että remontin jälkeen "tammi"-ovien tilalla on valkoiset ovet ja kaikki seinät ovat valkoisia -niin lukeminen kannattaa lopettaa tähän..

Jääkaappi siis siirtyi 80 cm vasemmalle, käytävään ruokailuhuoneen ja keittiön välillä; piirustuksissa sitä taidetaan kutsua tarjoiluväliköksi.



Nyt keittiössä on peräti kolme paikkaa ruuanvalmistelulle ja samalla yksi voi hääriä hellan vieressä -uskomatonta. Nyt ehkä voin tunnustaa, että avioMies, (jota tästä eteenpäin kutsun täällä blogissa Hra K) ehdotti jääkaapin siirtämistä varmaan pari vuotta sitten, mutta allekirjoittanut laittoi sinnikkäästi vastaan.
Astiat ja varsinkin erinäiset peltipurkit etsivät vielä paikkaansa. Niiden uudesta järjestyksestä myöhemin lisää. Tähän mennessä keittiön kasvojen kohotus on kustantanut n. 30 € (uusi taso) ja vielä olisi tarkoitus ostaa valkoista maalia ja sutia yksi maalattu seinä valkoiseksi (toinen niistä on jo).



Virkisty K-kahvilla kyltti on täällä blogissa monta kertaa jo näkynyt. Tätä katselen aamuisin, kun lusikoin puuroa suuhuni (aamukaffen juon hätäisesti ns. pystybaarissa kahvikoneen vieressä).

Leppoisaa sunnuntaipäivää!

Ps. Mitäs pidätte uudesta järjestyksestä?

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Instagram-kuvia viikon varrelta V

Blogin ja valokuvauksen saralla vietetään hienoista hiljaiseloa. Arkinen työssäkäynti vie päivästä leijonan osan ja loppuosa menee rymsteerauksessa. Kaapit ja huonekalut ovat jo aikalailla paikoillaan, mutta tavaroiden uudelleenjärjestely on pahasti kesken.

Teidän lukijoiden viihdytykseksi on tällä kertaa tarjolla satunnaisia instagram-kuvia.


En tiedä näenkö Tampereen  jotenkin oudolla, savupiippuisella tavalla -mutta mielestäni siellä on paljon savua ja savupiippuja. Toisaalta joku ehkä muistaa minun mieltymykseni rumankauniisiin asioihin, kuten sähköpylväisiin klik?







Robert ei ole sylikissa vaan kylkikissa ja tunteella ♥. 



Eks mä saa nukkua rauhassa?
Minikissalla on ollut remonttikiireitä ja se on ollut ihan väsynyt iltaisin, hih.



Melkein aina se on mielessä -meinaan kahvi, erikoiskahvi. 
On ollut niin kiireistä, etten edes ole ehtinyt esittelemään uutta kahvikonetta.


Mukavaa viikon jatkoa!

maanantai 20. tammikuuta 2014

Pakkasen pauloissa

Viikonloppuna oli ulkona niin kaunista, että (taas kerran) vilukissakin, siis allekirjoittanut, vähän lämpeni talvelle. Innolla ulos kuvaamaan ja hyvin jäähdytettynä takaisin sisätiloihin.



Sokerilla huurteella kuorrutettu tammi.

Sitä niin helposti "juuttuu" ottamaan kuvia aina samasta kuvakulmasta ja tietyistä suosikkikuvauskohteista. Nyt yritin vähän löytää uutta näkökulmaa -tosin pakkanen hyydytti aika tehokkaasti luovuuden.



Joka mäntyyn kurkottaa, saa lumihiutaleita silmäänsä..
Taivas oli huikaisevan sininen ja aurinko paistoi ihanasti.



Kuivunut ruohokin näyttää hienolta.



Talventörröttäjät ♥.



Mänty koreilee; ihana, pieni lumikide ♥.




Kovan pakkasen myötä sähkön kulutuskin on noussut talven ennätykseen. Taas kerran yritän miettiä miten sähkönkulutusta voisin vähentää. Ainakin sammuttelemalla ylimääräiset valot ja sähkölaitteet. "Vuodenaika-valot" toimivatkin jo aurinkoenergialla. 
En tiedä paljonko yksittäisen ihmisen säästötalkoot vaikuttavat noihin ennätyslukuihin, muta sähkölaskun loppusummaan ainakin -jos jatkuvasti muistaa säästää sähköä. 
Löytyyköhän muita sähkön kulutuksen vähentämisestä kiinnostuneita?

Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Niina ja Saraheinä! Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Siivouskaapin suosikkilöytö ja Robertin hepulihaaste

Väliaikaraportti keittiön entrauksesta; viereisestä huoneesta saimme purettua n. 2 m kaappeja ja mitä kaikkea sieltä löytyikään?



Robert kohtaa kauan kadoksissa olleen lempilelunsa

Varsinkin alakaapeista löytyi jatkuvasti kissa tai kaksi, melkein aloin epäilemään, että kuinka monta kissaa meillä onkaan. Siivouskaapin perukoilta löytyi myös kattiloiden suosikkilelu. Aluksi leikitin sillä Suloa, mutta sitten suljin minikissan työhuoneeseen, jotta Robertkin saa leikkiä. Täältä näet millaisin hyppyihin Robert on aikaisemmin lelunsa kanssa venynyt.





Pieni leikkihetki kummasti piristää mieltä ja sen jälkeen jaksoimme taas vääntää remontin parissa. Tänään ohjelmassa olisi jääkaapin siirto -toivottavasti se onnistuu.



Koska leikkiminen on niin kivaa, Robert haastaa kaikki blogimaailman eläimet vähän hepuloimaan ja omistajia kuvaamaan. Kertokaa hepulikuvistanne kommenttiboksissa. Myös Robertin aikaisempaan Ryjyhaasteeseen voi osallistua, jos ette edellisellä kieroksella ehtineet klik!.

lauantai 18. tammikuuta 2014

Tunnustus

Sain Mökkipuutarhassa-blogista ihastuttavan tunnustuksen, jonka Pirjo on itse tehnyt.


Kaunis kiitos, Pirjo tunnustuksesta! Hänen blogissaan on toinen toistaan kauniimpia kuvia, kannattaa käydä tutustumassa.

Tunnustuksen haluan antaa seuraaville uusille tuttavuuksille


Aamulla aloitimme pienimuotoisesti keittiön entrauksen. Tavoitteena on siirtää jääkaappi 20 cm vasemmalle, mutta koska ko. mööpeli on 60 cm leveä, niin käytännössä siirto on 80 cm.. Jotta päästään suunnittelemaamme lopputulokseen myös baarikaappi ja ruokailuhuoneen kaappi saavat uuden paikan. Nyt huushollissamme on kauhea_kaaos!
Otin muutamat valokuvat aamuauringon paisteessa, kunnes sekä kuvaaja että kamera alkoivat osoittaa hyytymisen merkkejä, nyt odottelen kameran "lämpenemistä". Kivoja asioita odotettavissa, jossain vaiheessa :)

Tervetuloa lukijaksi Johanna ja Päivi, sekä Aurinkoista lauantaita kaikille!

torstai 16. tammikuuta 2014

Ihana valo

Kuluneella viikolla eniten räksytystä työpaikalla ja kotona on aiheuttanut tuo juupelin kylmä pakkanen, jopa - 23 astetta. Kunpa voisin tehdä kuten Robert - puolen minuutin pyrähdyksen ulkoilmaan ja sitten kipin kapin sisälle. Toisaalta, täytyy myöntää, etten varsinaisesti joudu ulkona oleilemaan, koska työmatkat hoituvat autolla (kunhan auto vaan toimii). Robertilla on hyvä syy pelätä pakkasta, sillä pentuna se on joutunut värjöttelemään kylmässä ja sillä on siitä pysyvä muistutus mm. lipan muotoon vääntynyt korvan kärki.



Sitten se positiivinen asia: aurinko ja valo. Ehdin töistä kotiin ennen pimeää. Se on kuulkaas luksusta, ettei tarvitse ajaa pussipimeässä kuin aamuisin ja tämäkin asia on parantumaan päin.



Tämä rakennus on aika tunnettu Tampereella. Se on tuleva Tornihotelli, jossa on 25 kerrosta. Jos kuvaa katsoo tarkasti, huomaa kattotasanteella keltaiseen pukeutuneita rakentajia.




Lämpimästi tervetuloa lukijaksi, Leenajapojat!
Mukavaa viikonloppua kaikille, toivottavasti silloin on yhtä aurinkoista!

tiistai 14. tammikuuta 2014

A shadow falls-kirjan innoittamana

Huushollimme suurin, sekä kuvitukseltaan ehkä liikuttavin ja kaunein kirja on Nick Brandt:n A shadow falls-kirja. Siihen on koottu Brandt:n kuvia, jotka kuvaavat Itä-Afrikan katoavaa luonnonkauneutta.

Kirjan inspiroimana kuvasin erittäin harvinaisia Villikattiloita Purilas pöriläs Sulosii ja Purilas pöriläs Robertii, jotka talvisaikaan laiduntavat erityisen mielellään lämpimässä ja ruuan tuoksuisessa keittiö-nimisessä paikassa.



Asetan kirjan maahan ja jään odottamaan villikattiloiden saapumista. 
Ne tulevat nopeasti kiss kiss -kutsuhuudon houkuttamana.



Villikattiloista vanhempi kyllästyy n. 10 sekunnissa, mutta nuori ja 
kokematon uros jää tutkimaan maassa olevaa kirjaa.



Nuusk, tässä on ihmisen sormen jälkiä.



Villikattila tuijottaa hypnotisoivasti reviirilleen tunkeutunutta ihmistä ja yht`äkkiä säntää aivan kohti valokuvaajaa hirrmuista ravia...
...kunnes haistaa pekonin ja kurvaa laiduntamaan keittiöön.

Practice makes purrfect -vai miten se meni? Palaamme vielä Minä ♥ kissa -haasteeseen.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Viileää ja valkoista

Jos ihmettelette miksi viime päivinä on satanut lunta, niin tässä teille selitys: torstaina kaivoin tennarit esille -kyllä "kannatti". Positiivista on se, että tänään melkein paistoi aurinko.



Etualalla on `Urjalan taika` luumupuu, joka on kasvanut melkoisesti mittaa muutamassa vuodessa. Valitsin tämän yksilön, koska siinä oksat kasvoivat hyvässä kulmassa (alimmaisista oksista sen voi huomatakin), mutta sitten unohdin taivutukset ja leikkaukset lähes täysin.



Sitten kameran tähtäin osuikin naapurin puolelle, muttakun siellä oli niin hienosti pilvet.



Bloggaaja pussihousuissaan.. Ai miksi en perustanut tyyliblogia?
Talvessa ongelmallisinta on se, että aina pitää fyllata itsensä jos aikoo menna pihalle. Vuosia vuosia vanhat Riekerin nyörilliset talvisaappaat pitävän lumen loitolla hangessakin ja pitkiin varsiin saa kätevästi tungettua kotilököhousut.



Tilanne on vakava, sillä ensi viikko on ensimmäinen normaali työviikko, tuota, aika pitkään aikaan.

 Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Pirjo ja Reipasta alkavaa viikkoa kaikille!

lauantai 11. tammikuuta 2014

Lähes ilmaiset kirpparilöydöt

Kuluneen viikon aikana olen tehnyt muutaman mainion löydön kirpputorilta. Olen löytänyt juuri niitä juttuja joita keräilen ja mikä parasta erittäin tiukka 5 euron budjetti alittui selvästi.



Lilaa lasia olen kerännyt ainakin 15 vuotta hitaasti, mutta varmasti. En tiedä onko tämä mitään disaignlasia, mutta väri on ihana.



Näitä kynttilänjalkoja olen löytänyt jo muutaman aiemminkin. Toinen suosikkivärini lasissa on tietysti punainen. Yksinkertaisen ja värikkään ulkomuotonsa lisäksi kynttilänjaloissa viehättää niiden funktionalisuus; ne ovat käännettäviä, sama kynttilänjalka toimii sekä tuikuilla että kruunukynttilöillä.



Sitten vähän kissakomeutta kehiin ♥, kuvassa näkyy myös toinen lasilöytöni.



Lila lasivaasi, jonka korkeus n. 20 cm. 
Kuvitelkaa tähän iso pionin kukka, aivan lyhellä varrella siten että kukka lepää maljakon yläreunassa.



Ja kolmas löytö: kuparinen kynttelikkö, joka oli puoleen hintaan ja maksoi peräti 75 senttiä.

Maassa on edelleen lunta ja tipu-teeveestä tulee paljon ohjelmaa kattiloille (ja minulle). Yritän lukea Bridget Jones Mad about the boy-kirjaa, mutta jotenkin se tökkii ja ärsyttää.

Leppoisaa viikonvaihdetta!

perjantai 10. tammikuuta 2014

Pieniä, mutta kiusallisia vaistoinkäymisiä

Joskus asiat menevät kuin Talvivaarassa, vaikka kuinka toista yrittäisi. Ns. käsikirjoituksen mukaan olen ollut pari päivää saikulla  ja odottanut, että nivelet saisivat uutta voimaa kortisonipistoksista. Bloggaaminen on himpun verran vaikeaa, kun pitää lepuuttaa toista kyynärpäätä ja toista rannetta. No anyway, tämä osuus on sujunut paremmin kuin odotin.

Ja sitten se osuus, joka ei ole mennyt niin hyvin. Tänään kun sain kangettua itseni sängystä ylös ja kiskoin farkkuja jalkaan, niin arvatkaapa mitä Robert teki? Se_pissi_sänkyyn_!!
Seuraavassa hetkessä kasasin peittoja, minimoidakseni ns. kosteusvahinkoa ja suojellakseni patjaa, sekä kiljuin miestä apuun (kuten aluksi kerroin; käsien piti olla levossa). Samaan aikaan Robert juoksi makuuhuoneesta pois ja Sulo päinvastaiseen suuntaan sängyn alle. Mies tuli nostamaan peittopinoa ja hurjistunut Sulo yritti käydä hänen käteensä kiinni.



 Joku pissapoika tästä on mennyt. Sulo karvat ovat jo laskeutumassa.

Sulo pörhistyi yhtä koko suuremmaksi ja selkä kaarella, häntä pöyhkeänä se lähestyi Robertia, joka oli piilossa ruokailuhuoneen pöydän alla ja minikissa vieläpä alkoi mouruamaan. Allekirjoittanut juoksi edestakaisin puolipukeissa.
Hetkellisesti täällä oli hermoromahduksen partaalla nainen, mies ja kaksi kissaa. Yht´äkkiä koko huusholli oli ihan hullua sirkusta -mutta yhtä nopeasti rauha palasi maahan. Mies pakeni peitteiden kanssa alakertaan jatkaakseen saunaremonttia ja pesukone alkoi laulaa (energiaa säästävällä pesukoneella kolme erillistä pesukoneellista kestää muuten aika kauan). Allekirjoittanut linnoittautui tyynyineen sohvalle murjottamaan Robertille ja kattilat vetäytyivät nukkumaan.

Robert on kerran ennenkin pissannut sänkyyn ja silloin se oli selvää mielenosoitusta -ja samaa epäilen tälläkin kertaa, tosin syytä en tiedä. Jotenkin se tuntee vetoa pehmeää sänkyä kohtaan. Aikanaan Robertilla on ollut virtsakiviä, mutta silloin käytös oli erilaista, eikä kattilat ole sen jälkeen syöneet markettiraksuja.
Turhauttavinta on se, että pissis-kissa iskee juuri silloin, kun itse on puolikuntoinen ja todellakin olisin halunnut pysyä sängyssä, aarrgh!

Kissaihmiset onko teillä kokemusta vastaavasta ei toivotusta käytöksestä? Nyt olen suihkinut feliwayta sinne tänne ja kattilat eivät todellakaan pääse sänkyyn, Ei!

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

(Kahvi)kissanpäivät alkakoon

Tänään hain postista Ison Paketin. Olen monta vuotta haaveillut kahvikoneesta ja vihdoinkin sellainen nököttää meidänkeittiössä. Mutta ennen kuin avasin paketin,  otin pari kuvaa Sulosta.



Apua! Se kaappasi sekä mut että kameran!!



Tätä kuvaa et sitten julkaise siellä plogissa!


Mikä yhdistää KissaKaramellia ja Barack Obamaa? Kumpikin on julkaissut itsestään selfien. Viimeksi mainitun selfie kuvattiin muistotilaisuudessa, mikä on hyvin epäkunnioittavaa käytöstä *heristää sormea*.
Sulon ja minun selfie on kuvattu perinteisesti kotosalla, peilin edessä. Kuvassa näkyy ihanan lämpöinen villatakki, jonka ostin kesällä Tallinnasta.



Ja tässä on kahvikissan unelmalaite, ainakin tovottavasti. Vielä pitää lukea käyttöohjeet ja ostaa papuja (salaa suunnittelen myös sopivien kuppien ostamista, mutta eihän kerrota siitä Miehelle).

Kotibaristat ohoi! Onko teillä hyviä vinkkejä ja ohjeita?