Ylimääräinen uutislähetys: katit saavuttamassa sovun?!

Etelä-Pirkanmaalaisessa kissataloudessa on vietetty jännittävä ja tunteikas viikko. Ensin jännitettiin toisen kissan hammaslääkäriä, sitten samaisen kissan toimenpiteestä toipumista. Lopulta koko shown varasti talouden toinen, luonteeltaan "hieman" herkkä kissa. Tämän myötä huushollin kaikki muutkin asujat saivat kiristellä hermojaan.

Seuraavaksi osapuolien lyhyet haastattelut.

Robert (hammaslääkärissä kävijä): Se viime keskiviikko alkoi ihan kummallisesti, kun aamupalaa tarjottiin ihan hirveen aikaisin -vähän sitä ihmettelin. Myöhemmin, kun nälkä oli kurninut jo monta tuntia, niin esille otettiin se kauhea punainen kuljetuslaatikko. En millään halunnut mennä sinne, vaikka koppa kuinka oli tuoksutettu feliwaylla ja tutulla pyyhkeellä. No kuljetuslaatikkoon jouduin ja ajeltiin autolla tosi_pitkään, ainakin 10 kertaa tavallista pidempi matka. Protestoin matkaa äänekkäästi maukuen ja laatikkoa raapien, lisäsin siihen myös kaikki saatavilla olevat (kaksi) tuoksutehosteet. Tuoksut vaan pahentuivat, kuin menimme sisälle rakennukseen. Jostain syystä sekä minä, että koppa jouduttiin pesuun..
Loppupäivä onkin  vähintäänkin hämärän ja välillä täydellisen pimeyden peitossa. Lopulta heräsin kotisohvalta ja tassussani ärsyttävä vihreä nauha, jossa oli onnenapiloiden kuvia. En tuntenut itseäni erityisen onnelliseksi pariin seuraavaan päivään.

Sulo (se joka varasti shown): No juu, niinku Robert kertoi, aamiainen tuli ihan mahdottomaan aikaan, mutta sain ruokaa myöhemmin (mutta ei kerrota tolle). Sitten yht´äkkiä Robotti tungettiin koppaan ja jäin ihan yksin. Kaikki talonvahdin hommat kaatui karvaiseen niskaani. Monta tuntia myöhemmin Hra K tuli kotiin ja laittoi olohuoneen liukuovet kiinni. Sen mukana oli se punainen koppa ja se haisi tosi oudolle. Sitten tuli mammakin kotiin ja sekin vaan livahti sinne olohuoneeseen. Vaikka kyllä mullekin tietysti annettiin huomiota (ja ruokaa) ei siinä mitään. Taas joudun odottamaan ja sitten pääsin sinne olohuoneeseen. Robert oli ihan outo! Se haisi tosi pahalle ja käyttäyty myös hassusti. Peljästyin vähäsen ja sihisin ja murisin ja pörhistyin. Ja kuulkaa se Robert haisi oudolle monta päivää ja mun piti monta, monta kertaa murista ynnä pörhistyä. Kerran jopa hyökkäsin. Mutta nyt tuntuu että se ehkä sittenkin on vanha kaverini Robert.

Henkilökunta (silitys/ruokinta/erotuomari/ulkoilutus jne palvelut): Olihan aika raskas viikko, kun yht´äkkiä meillä tuntui olevan kaksi toisilleen (tai ainakin toiselle) vierasta kissaa. Ensin suihkuteltiin feliwayta, sitten ostettiin lauhdutin ja sitten uitiin feliwayssa. Arvattiin, että Sulo sairastavasta Robertista hermostuu, mutta että tässä mittakaavassa. Onneksi asutaan omakotitalossa ja saatiin kissat erotettua ovilla. Tilanne vaikutti aika huolestuttavalta; välillä Anna tihrusti itkua ja Hra K kiroili vaimeasti. Lopulta tilanne alkoi laueta. Sulo aloitti vielä Zylkene-kuurin ja nyt jännityksellä odotetaan, että onko sopu säilyvää. Ensi viikolla on Robertilla uudestaan hampulääkäri ja sitä ja varsinkin jälkiseuraamuksia odotetaan vähän kauhulla.

Päivän paras uutinen allekirjoittaneelle (joka oli töissä)  saapui klo 9.13. Selvästi sopua havaittavissa ja toivottavasti se myös säilyy. On niin ihanaa, kun on kattiloilla rauha maassa, eikä niitä tarvitse jakaa eripuolille taloa, huh.