Ja taas sitä oltiin vanhan koulun tyhjennyshuutokaupassa. Lähiseutumme on ollut oikea aarreaitta näiden huutokauppojen suhteen. Viimeisten n. kolmen vuoden aikana olemme koulunneet ainakin viidet koulun tyhjennyshuutokaupat. Jo tutuksi tullut meklari kertoi, että hänen käsien kautta on kulkenut suunnilleen 2000 opetustaulua -se on aikamoinen määrä. Meillä kiinnostus koulutauluja kohtaan on laskenut.
Viime lauantain huutokauppa oli hyvin mielenkiintoinen, koska siellä tyhjennettiin vanhaa yläkoulua ja lukiota. Siellä oli mm. kaikkea mielenkiintoista fysiikan ja kemian opetukseen liittyvää; esim. Wimshurstin influenssikone. Tietenkin sana oli kiirinyt ja hinnat nousivat.
Allekirjoittanut vast´ikään pohdiskeli (lue voivotteli), että mistä voisi ostaa koeputkia kukka-asetelmiin ja nyt voin todeta, että asia on todellakin ratkaistu, sillä huusin kolme laatikollista kemianvälineitä. Myös pieni valopöytä tai paremmin valolaatikko muutti meille (ennestäänhän meillä oli iso röntgenin valotaulu). Eikä tästäkäään huutokaupasta selvitty ilman kirjasaalista.
Ja sitten se kaikista mielenkiintoisin huutokauppalöytö. Joka on erittäin ajankohtainen, kun armas kotimaamme täytti 100 vuotta. En tiedä kuinka monelle teistä on tuttu nimi Edvard eli Eetu Isto, mutta hänen maalauksensa varmasti on.
Hento vaalea Suomi-neito, jonka käsistä yrittää kaapata lakikirjan Venäjän kaksipäinen kotka. Tämä maalaus löytyy Kansallismuseosta ja on nimeltään Hyökkäys.
Eetu Isto oli kiivas perustuslaillinen ja vuonna 1899 Helmikuun manifestin innoittamana hän maalasi Hyökkäys-taulun. Maalauksesta otettiin tuhansia painoksia, ilmeisesti Isto itse oli ajatellut sitä niin jaettavan. Santarmit saivat kuitenkin vihiä maalauksesta ja kopioista, joilloin Edvard Isto joutui ottamaan teokset kainaloonsa ja pakenemaan aina Saksaan asti.
Ylen sivuilla on mielenkiintoinen artikkeli siitä, miksi Suomen kansallisena symbolina on heiveröinen neitonen, kun naapureissa on sotaisat naishahmot; Svea-mamma ja Äiti Venäjä.
Blogin vanhat lukijat ehkä muistavat, että täällä on ennenkin viitattu vuoden 1899 tapahtumiin, vaikkei tämä mikään historiablogi olekaan. Hyökkäys-taulu on selvä jatkumo siihen toiseen tauluun tauluun josta olen aikaisemmin kirjoittanut.
Lähteet ja lisätietoa: klik, klik ja klik.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!