keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Omenapuun alla


Vanha pyörä odottaa sopivaa köynnöstä ja nojailee rennosti omenapuuhun.





Tänä keväänä/kesänä luumu-, kirsikka- ja omenapuu kukkivat kaikki oikein runsaasti. Kuten myös japaninruusukvitteni. Se oli balsamia haavoille, sillä pionien kanssa ongelmat jatkuvat edelleen.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Kesän herkullisin kakku

Luulenpa, että kesän herkullisin kakku on löytynyt -vaikka kesä ei ole edes kunnolla alkanut. Mikä parasta se ei vaadi tsiljoona eri ainesosaa ja leipominen on melko helppoa, kunhan keskittyy kunnolla.



Apuleipurit olivat runsaslukuisesti paikalla.



Joo-o, taas kerran Britakakku, mutta tällä kertaa raparperibritakakku. Ohje löytyy täältä. Puolet vispikermasta korvasin rahkalla, koska siitä tulee raikkaampaa. Kesän edetessä mansikat vaihtuvat ensin kotimaisiin ja sitten kotopihan ahomansikoihin, mums. Nyt kotimaiset, kasvihuoneessa viljelyt mansikat olivat uskomattoman kirpeitä, joten ne jäivät ostamatta. Raparpereihin yhdistettynä olisi tarjolla ollut varsinaista irvistyskakkua :)
 Maljojen kilistelyyn oli aivan erityinen syy: meillä on vastavalmistunut insinööri ♥.



Kirppikseltä löytyi oikein sievä, liilalla kuvioitu pöytäliina. Sen kanssa katoin Illusia-kupit, jotka ovat olleet arestissa kaapissa ja Marimekon tuikut löytyivät toisesta "piilosta". Pienen boikotin unohduksen jälkeen em. astiat näyttävät taas raikkailta :) 
Huomenna on paluu arkeen eli sairasloma päättyy. Ortopedin mukaan paraneminen kuitenkin vie vuoden verran - todellakin pikku hiljaa.

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Herkkää ja hempeää

Viikon jatkunut raivausoperaatio on ohitse ja kukkakimppu kotopihan kukista on enemmän kuin ansaittu.








Tapani mukaan en näe metsää puilta koko kimppua yksityskohdilta.



Kesäisen kevyttä viikonvaihdetta kaikille!

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Kesälukemista

Sairasloman loppuvaiheessa luin erään pinkin kirjan ja sen jälkeen huusholliimme iski varsinainen siivous- ja järjestelypyörremyrsky. Aina vähän puuhastelua ja sitten sohvalla lepäilyä, sopivassa suhteessa.
Olen siis kertalleen lukenut ja monta kertaa uudestaan silmäillyt Siivouksen elämänmullistava taika-kirjaa. Ainakin meillä ko. kirjan opit ovat toimineet aika hyvin. Rakkaan kirjahyllyn kirjojen määrän sain lähes puolitettua, mutta sitten törmäsin mielenkiintoisen probleemaan -miten ylimääräisistä kirjoista pääsee säädyllisesti ja tietysti kirjoja kunnioittamalla eroon? Ei kovin helposti! No, me perustettiin "salakirjasto" alakertaan ja tämä on täysin Konmari-metodin vastaista. Mutku ne kirjat on kuiteskii aika kivoja.



Huutokaupasta löytyi pitkään haaveilemani pöytä-valaisin -yhdistelmä. Jos asiat menevät suunnitelmien/haaveiden mukaan, työhuoneen nurkkaan tulee ns. lukunurkkaus. Btw juuri luin Avotakasta suomalaisten innostuksesta sisustaa nurkkia :D



Ja kas, meillä on yksi sähkötöitä vaativa valaisin lisää. Upsididitagain!



Nämä kirjat jäivät kirjahyllyyn:
Erich Segal: Love story (suosittelen lämpimästi nenäliinoja välittömään läheisyyteen)
Hilja Valtonen: Nuoren opettajattaren varaventtiili (sarjassamme kevyttä ja kivaa kesälukemista)

Sitten jotain uutta ja ennen lukematonta:
Vladimir Semitjov: Avaruuslaiva (ostin ensisijaisesti hienon, R. Koivun tekemän kannen perusteella..)
Harald Selmer-Geeth: Siltalan pehtoori (elokuvan olen nähnyt)
Lawrence: Lady Chatterley (aikansa kohuteos julkaistiin 1928, mutta kotimaassaan Englannissa vasta 1960.)



Kirjapaino?

Voi vaan ihmetellä miksi ennen uutta, hyvää järjestystä, tulee ensin tavallista kamalampi kaaos?! Siivouksen elämänmullistava taika-kirjaan palaan vielä uudestaan.

Tervetuloa lukijaksi Tulia . ja kaikille aurinkoista viikon jatkoa!

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Tapio Wirkkala 100 vuotta

Tänään tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta Tapio Wirkkalan syntymästä. Muotoilijamestarin syntymävuoden kunniaksi on useampikin tapahtuma. Itse aion suunnata ainakin Suomen lasimuseoon ja mieluusti myös Kansantaiteenkeskukseen.



Yle on julkaissut juhlavuoden kunniaksi Wirkkala 100-vuotta sivut. Sieltä löytyy Lasimuotoilun mestarit-filmi, jossa kuvataan Tapio Wirkkala hyvin mystisenä, piippua polttavana miehenä. Ja ellen nähnyt väärin, kohdassa 2:52 on ylläoleva Karelia-lasi, joita olen hiljalleen keräillyt.