(melko) Kätevä emäntä: marjat mehuksi

Aloitan uuden kategorian nimellä: (melko) Kätevä emäntä. Aina toisinaan tulee tehtyä (minulle) haastavampia huushollijuttuja, kuten mehustamista ja ajattelin jakaa teille kokemukseni. En todellakaan ole mikään kätevä emäntä; asioita teen yrityksen ja erehdyksen kautta, eikä asiat vielä sittenkään välttämättä onnistu (esim. Aleksanterin leivokset Ei Onnistu Millään). Joulun lähestyessä tähän kategoriaan tulee varmasti useampikin teksti, kuten joka vuosinen kinkkukriisi.

Tänään siis teimme Mehu-Maijalla mehua. Naapurissamme asuva erittäin avulias pariskunta antoi meille pari ämpärillistä punaisia viinimarjoja, pullot + korkit ja jopa mehustimen lainaan. Lisäksi sain työkaverilta vielä lisää pulloja -ihanaa, että maailmassa on auttavaisia ihmisiä, kiitos!

Alkutilanne: 3/4 ämpärillistä oman pihan punaisia viinimarjoja, sekä parisen litraa kirsikoita ja vadelmia. Vesi alimpaan kerrokseen ja marjat päällimäiseen -ja sitten odottelemaan.

Marjojen mehustamiseen on paljon ohjeita; käyttämäni ohjeet löysin vanhasta yläasteen kotitalouskirjasta, Marttojen sivuilta ja lisäksi muistelin miten mummun kanssa teimme mehua. Ikean jakkaralla on 10 l kattila johon kaikki mehu saa ensin valua. Aivan ensimmäisen vajaan litran mitallisen mehua kippasin takaisin marjojen päälle, mehustumista vauhdittamaan.

Tältä näyttävät mehustuneet marjat; litteiltä ja haalean värisiltä.

Siinä sivussa pesin jo ennestään melko puhtaat lasipullot. Kun kaikki mehu oli valunut kattilaan ja siihen lisättiin /sulatettiin sokerit; laitoin sanomalehtiin käärityt lasipullot uuniin lämpenemään ja korkit keitin pienessä kattilassa + huuhtelin säilyntäainetabletti-liuoksella. Koko mehumäärään lisäsin vielä pari säilöntäainetablettia -ihan varmuuden vuoksi.

Itse pullojen täyttämisestä ei sattumoisin tullut yhtään kuvaa, koska meillä kummallakin oli kädet täynnä työtä (ajatella, että äiti/mummo teki koko rumban yksinään).

Suunnittelin korkittavani kaikki pullot kumikorkeilla, mutta käytännössä vain kahteen ne olivat sopivan kokoisia, höh. Loppuihin laitoin pullon omat korkit. Umpioimisen onnistumisen näkee hyvin kumikorkista; vähän ajan kuluttua se vetäytyy hieman sisäänpäin -jos umpiointi on onnistunut. Meillä toimi, jeee :)

Urakan päätteeksi kippistimme, yllätys, yllätys lasillisella mehua. Mehu oli hieman kirpeän makuista; muina vuosina mehuissa on ollut mansikkaa, joka uskoakseni on tehnyt mehusta makeampaa. Seuraavaan mehuerään (vielä on jäljellä kolme ämpärillistä punaisia viinimarjoja, sekä kirsikat, vadelmat) täytynee  lisätä hieman enemmän sokeria. Nyt sitä tuli n. 200 g / litraan mehua.

Minkälaisia kokemuksia lukijoilla on mehustamisesta? Onko jotain työtä  helpottavia vinkkejä?