Uusi tulokas ja tyhjän tason kammo

Tästä ongelmaratkaisusta KonMari ei pitäisi :D

Ongelma: Makuuhuoneen kaapistosta loppuu tila. Sinne on nätisti viikattu tungettu kaikki vaatteet, peitot, liinavaatteet, pöytäliinat jne. tekstiilit. Alkuperäiseen 60-luvun kaapistoon, joka peittää kokonaisen seinän mahtuu huomattava määrä tavaraa, muttamutta.

Ratkaisu: Tarvitaan uusi kaappi, ns. liinavaatekaappi! Sellainen siro, mutta funktionaalinen kuten oli mummolla
Ja lisäksi karsitaan vaatteita, pöytäliinoja, tyynynpäällisiä ym. Kirpputorille myymään, mars mars.

Ns. liinavaatekaappi-asiaa ehdin hunteerata parisen viikkoa. Selailin vähän toria, huutonettiä ja erityisesti Bukowskismarketin sivuja. Mutta ratkaisu olikin paljon lähempänä. Lauantaina menimme maalaishuutokauppaan ja illalla meille muutti Askon, kokopuinen liinavaatekaappi.

Kaappi on, ikäänsä nähden, oikein hyväkuntoinen, siinä on selvästikin pidetty hyllypapereita. Olenko koskaan täällä blogissa paasannut hyllypaperien tärkeydestä? -No kohta ainakin olen.
Kaapin ulkopinnassa oli joitain epämääräisiä vihreitä tussiviivoja(?). Ne sain nätisti pois kynsilakanpoistoaineella (tätä keinoa suosittelen suurella varauksella). Sitten laitoin kaapin sisälle astiallisen etikkavesiseosta, jotta mahdolliset pahat tuoksut lähtivät pois. Lisäksi sirottelin hyllyille punaseetrinpaloja, joiden pitäisi häätää mahdollisia ötököitä ja tuoda hyvää tuoksua.

Emännän tietokirja I:stä todellakin löytyy kohta H = hyllypaperi. (Hyllypaperia) On saatavissa useita hauskoja värejä. Jos näin oli jo vuonna 1948, niin kuinka paljon vaihtoehtoja onkaan nykyaikana.

Ikean lahjapaperi on sopivan edukasta ja kuten Emännän tietokirjassa mainitaan sopivan tanakanlaista paperia. Nyt kaapissa on kahdenkymmenenyhdeksän hopearaidan levyiset hyllypaperit. Jep jep, joku rakastaa yksityiskohtia :)

Kaappi on yksinkertaisen kaunis ja hetkinen, koivupuinen! Tyhjää tasoa on maltillisesti täytetty, mutta jotain siitä vielä puuttuu. Onnea on sellaiset hetket, jolloin suurin "ongelma" on tyhjä kaapin päällinen.  Ja niin, hyllytkin vielä ammottavat tyhjyyttään.


Lämpimästi tervetuloa lukijoiksi Anne ja Annis!