Kimppu kotikadun kukista

Kesä on niin paras vuodenaika! Sen lisäksi ettei tarvitse fyllata itseään erinäisillä vaatekerroksilla, voi helposti kerätä kimpun tienvarren kukkijoista.

Nyt on lupiinien aika. Ensiksi näytti siltä, että tienpientareella ja vähän pellollakin on "vain" vaaleanpunaisia, violetteja ja valkoisia kukkia. Mutta siellä olikin eri sävyjä, sekä kukissa että lehdissä.
Pikku miinus tulee kukkien tiputtelusta (ei tarvitse kuin tiukasti katsoa..) ja lupiinikimppu juo uskomattoman paljon vettä.
Ja kyllä, kimppu on öisin kaapin päällä kissojen ulottumattomissa.

Tervetuloa lukijaksi marliska ja kaikille leppoisaa viikonvaihdetta!

Toivottu yllätysvieras

Eilen nautimme lempeän lämpimästä kesäillasta. Grillasimme, herkuttelimme ja vaan olimme. Yht´äkkiä pihaan kipitti vuosia poissa ollut vieras.

Iiik, paparazzi! Kipitän karkuun!

Allekirjoittanut tietysti haki sisältä kipin kapin kameran ja harmitteli kameran huomattavaa suljinääntä..

Tulimme hyvin iloisiksi siilin vierailusta, varsinkin kun edellisestä kerrasta on vuosia (emme ainakaan ole nähneet).

Meidän kattilat ovat vieraanvaraisia isäntiä ja tarjosivat siilille kissanruokaa, joka näytti hyvin maistuvan. 

Asuuko teidän naapurissa ihania piikkipalloja (jotka ovat yllättävän nopeita liikkeissään)? 

 

Tervetuloa lukijaksi Morgaise ja kaikille aurinkoista viikkoa!

Ps. Siili kiikarissa-sivuilta löytyy paljon siilitietoutta.

Pieni ja pelokas

Jo kuukauden verran on piskuista perhettämme ja huusholliamme riivannut kiire ja varsinaiset hullut päivät. Toukokuun alussa katselin hyvin täyttä kalenteria leppoisasti ja innolla odottaen. Eihän se haittaa vaikka välillä on vain yksi kotipäivä viikossa tai ei ollenkaan -no eihän se.. Varsinkin jos muistaa, että kodissamme asuu neljä "kotikissaa".

Oman lisämausteensa tähän soppaan tuo Hra K:n kesätyö (hyvä mauste), mutta hänen asuminen osittain toisella paikkakunnalla, on lisännyt allekirjoittaneen kiireitä (=kotitöitä) huomattavasti. Siismunpitääitselaittaaruokaa!! Kattilat eivät ole hyväksyneet ilman protestia pidentyneitä ruokintavälejään. Täytyy todeta, että ruokaa ahnehtivat kattilat vievät allekirjoittaneelta tehokkaasti ruokahaluja ;) Ja puutarhassa olisi todellakin puutarhuroitavaa, ruohokin kasvaa melkein silmissä. Enkä ehdi tarpeeksi blogata ja kommentoida muita blogeja, huh!

Jotain hyvin positiivistakin sentään tapahtui, sillä meille muutti toinen auto: musta, pikku kissa eli citikka. Toinen auto tarkoittaa, että täältä maalta pääsi kaksi ihmistä kulkemaan töihin, jihaa.

Sulo pukeutuu jumpsuittiin.

Viime viikolla sanoin Hra K:lle että kattilat täytyy viedä vuosihuoltoon eli eläinlääkärin tarkastukseen. Johon hän erehtyi sanomaan, että Sulo ainakin on terve kuin pukki. Siitä parin päivän päästä huomattiin minikissan niskassa peukalonpään kokoinen karvaton alue eli jonkinlaista ihottumaa.

Eilen pieni maukuva kissa ja hermostunut pienehkö nainen ajelivat eläinlääkärille. Onneksi uudessa (siis meille uudessa) autossa on tehokas ilmastointi ja parempi radio. Kuunneltiin classic-kanavaa ja Minikissa intoutui laulamaan.
Voi kuinka Sulo pelkäsi eläinlääkärissä! Se liiskautui aivan littanaksi kopissaan ja pisti päänsä piiloon. Ja kun se otettiin häkistä ulos, niin se meni vieläkin littanammaksi ja laittoi pään mamman kainaloon.
Nyt ensihätään Sulo sai antibioottikuurin, niitä hyvänmakuisia tabletteja (mitä Sulo todistetusti mielellään syön) ja ihoa putsataan pari kertaa päivässä vedellä laimennetulla betadinella. Seurataan, että miten ab-kuuri auttaa ja toivotaan, ettei ihottuma johtuisi allergiasta. Sitten edessä olisi perusteellisemmat tutkimukset ja ennen kaikkea kattiloiden elämä (ja vähän henkilökunnankin) mullistuisi dieetin myötä.

Peukut pystyyn ja leppoisaa viikonvaihdetta!

Hunnutetut tomaatin taimet

Tomaattiviljelijä on taas täällä. Maaliskuusta asti olen hissuksiin taimia kasvattanut ja Kesäkuun I:nä päivänä ne muuttivat omiin ruukkuihinsa kasvihuoneeseen.

Katsokaa, tomaateilla on prinsessaverho-"katos". Nämä verhot olivat aikaisemmin makuuhuoneessa valoverhoina, mutta eräs kattila teki toiseen verhoista kissan mentävän aukon. Verhojen funktiona on hieman siivilöidä auringon valoa (jos aurinko sattuisi paistamaan) ja toivottavasti se suojelee taimia "vilustumiselta".

Reippaat tomaatin alut ♥.

Pieni ja sitkeä tammen alku. Ostin tämän useampi vuosi sitten punatammena (tuskin on). Joka talvi jänikset/peurat jäystävät sen pieneksi ja sieltä se vaan pinnistää :)

Minimetsän alppiruususta on kasvanut iso pensas. Se on kotimainen Marjatanalppiruusu, muistaakseni Mikkeli-lajiketta.

Keltaisen iiriksen kukinta on parhaimmillaan.

Varjoisassa kukkapenkissä kukkivat huikean kauniit Valkonarsissit.

Yllätys kukkapenkissä. Ei mitään tietoa mikä tämä on..

Kukkaispoika lähettää kesäterveiset kaikille kissatädeille -ja sedille, KurR! 

Kuvan ottamisen jälkeen kimppu pääsi turvallisemmalle paikalle, ne kielot...

Kermanekallinen kukkia

Vihdoinkin ehdin koota kimpun, josta olen monta päivää haaveillut. Itseänikin huvittin kimpun "valtava" koko. Englannissa miesten pukujen vieheetkin ovat varmasti suurempia ja runsaampia. Kaiken kukkuraksi kimpusta huomaa, että sisälläni asuu varsin romanttinen kukkaistyttö.

Kyllähän tässä tulee Keväthuumaus vähän muillekin kuin Anttilalle, tai siis kesähuumaus. Kuinka moni on joutunut laulamaan em. laulua koulussa?

Hyvää Kesäkuuta kaikille! Toivottavasti se on lämmin ja aurinkoinen ♥.