Kasvun ihme

Aina yhtä hämmästyttävää on siementen itäminen ja taimen kasvuun lähtö. Sellaisesta nuppineulanpään kokoisesta kikkarasta kasvaa honkkeli taimen alku, kun sen yhdistää multaan ja vielä kastelee, myöskään valoa ei sovi unohtaa.

10 päivää sitten kylvettiin tomaatin ym. siemenet . Ensin huonot uutiset; todella vanhat rohtosamettikukan siemenet eivät ole vieläkään itäneet.

Rohtosamettikukan siemeniä ei huvita.

Sitten hyviin uutisiin. Kaikki 30 tomaatin siementä ovat itäneet ja nyt vakavasti harkitsen toisen minikasvihuoneen ostamista. Meillä riittää "honkkeleita", kun on minikissa ja kasvin taimet :)

Myös okran siemenet ovat itäneet.

Seuraavassa vaiheessa istutan jokaisen taimen omaan pikku (maito)purkkiinsa ja yritän pitää ne hengissä niin kauan että saan ne ulos kasvihuoneeseen. Ja kasvihuoneessa sama, toivottavasti hyvä ja kasvua edistävä meno jatkuu. Saisinpa kerrankin jotain muuta, kuin vihreitä tomaatin raakileita syksyllä. Paistetut vihreät tomaatit on niiin koettu.

Revontulten sunnuntai

Sunnuntai-aamuna nousin hirrveen aikaisin jo kello kahdeksen aikoihin. Yhdeksän aikoihin olinkin jo fotoomassa pihalla.

Kotopihan pienin tammi pitää sisukkaasti kiinni lehdistään.

Kuin sokerilla huurrutettu talventörröttäjä ♥.

"Sokerihuurrutettuja" neulasia.

Iltapäivällä oli Miehen lennokin ensilento kananlento. Onneksi laitoin järkäleeseen sarjatulen päälle ja lennähdys saatiin ikuistettua. Kumma, että tuuli nousi heti, kun lennokki oli "kiitoradalla".

Sunnuntai-ilta huipentui revontuliin.

Nämä ovat ensimmäiset (toivottavasti eivät viimeiset) revontulikuvat, jotka olen kuvannut. Maltti ja jalusta olisi olleet paikallaan (kumpikin jäi sisälle).

Tervetuloa mukaan Heska ja Taru! Mukavaa viikkoa kaikille!

"Mini"kissan kootut kotkotukset

Sulo on uutterasti mukana kaikissa päivän toimissa ja henkilökunta huokaisee salaa, kun kissat vetäytyvät päivälevolle.

Komensin Suloa, joka teroitti kynsiään nojatuoliin.
"Em mä tätä nojatuolia kauheesti raapinut. Ihan vaan kokeilin, että tuleeko kynnet esiin ja sit ne jäi vahingossa tuoliin kiinni ja sit mulle iski paniikki."

Seisoin tuolilla ja kuvaan kortteja. Sulo huomaa, että keskityn johonkin muuhun, kun se kuvaamiseen.
"Hei, katso tänne! Mul on suuri suu, kellertävät naskalit ja vaaleanpunainen kieli".

Seison edelleen tuolilla ja Mies nappaa minikissan syliinsä.
"Hei nosta mut yhtä korkealle kuin Mamma tai oikeastaan suoraan tonne kaapin päälle".

Jätän punaisen muistikirjan pöydälle ja kirjanmerkkinauhat ovat näkyvillä.
"Tänne se muistikirja. Ensin raahaan sitä narusta (ja kuolaan sen) ja sitten järsin kirjan kulmat". *sinnikästä nykimistä*

Kirpputorikierros

Joskus sattuu käymään niin, että Mieskin innostuu lähtemään kirpputorikierrokselle. Ehdotin hänelle, että ajelisimme Fiskarsiin Maalismarkkinoille, mutta lähikirppisten kiertely vei voiton. Yllättävää kyllä kohteesta nro I hän löysi jotain ja allekirjoittanut ei mitään. Se löytö oli muuten höyrynkehitin, sellainen pieni vempele.

Kohteesta nro II tein vuorostani löytöjä. Vähemmästäkin alkaa hymyilyttämään, kun Satakuntalais-tyttö on "maailmalla" ja löytää satakunnan sananparsia-kortteja. Tosin maailmalle lähdöstä on kulunut jo yli 15 vuotta.

Tälläinen Kananen löytyi peräti euron hintaan ruokakaupasta ja oho, sehän on jo muninutkin!

Kirppiksen kahvilassa oli myynnissä kaneliässiä, enkä voinut vastustaa kiusausta. Toivottavasti Kananen munii pääsiäiseksi lusikkaleipiä.

Valokeilassa

Ns. industrial-tyyli on ollut pinnalla jo vuosia, jopa kotosuomessakin. Allekirjoittanut on hiljalleen lämpiämässä ko. tyylille, ainakin valaisimille. Toisaalta kesän lapsena kaikenlaiset valaistusjutut ovat lähellä sydäntäni -kunhan pimeys pysyy loitolla.
Teollisuustyyliset huonekalut, varsinkin valmiiksi kulutetut uusvanhat, jotka luonnollisestikin ovat kalliita (onhan siinä ylimääräistä työtä, kun ne pitää kuluttaa..) eivät oikein kolahda. Jotkut oikeasti vanhat ovat taas hienoja. -Siis ehkä ostaisin, ehkä en.

Tälläinen ihanuus löytyi Tigeristä ja se jopa sopii tyylillisesti huusholliimme.

Järkkärillä tuli otettu hieman liiankin tarkkoja kuvia, koska kuvissa näkyy pölyä. Herkimmät sulkekoon silmänsä.

Perjantai oli erityisen kiva päivä, koska ehdin käydä ystäväni kanssa kaffeella ja vaihtaa kuulumisia, sekä hieman silmäilimme kauppojen tarjontaa. Vuosien varrella olen muuttunut hyvin mukavuuden haluiseksi nettishoppailijaksi, varsinkin vaatteiden kohdalla. Vaatekaupoissa ravaaminen ja sopivan rätin löytäminen on hikistä (ja usein turhauttavaa) puuhaa. Kirja- ja sisustuskaupat (paitsi Tigerin) kiersin kaukaa ja kukkaro kiitti.

Mitäs pidätte valaisimesta?

Kuten arvata saattaa, valaisimen pahvilaatikko on ollut Kattiloiden suosiossa.

Tervetuloa blogin lukijoiksi Pirkko ja Jonna. Leppoisaa, aurinkoista sunnuntaita kaikille!