lauantai 25. huhtikuuta 2015

Sykähdyttävän tummanpunaista

Vietämme kolmasosan elämästämme sängyssä -siis juupelin pitkän ajan. Viime viikkoina allekirjoittanut on ollut sängyssä 3/4 ajastaan, mutta sen pitäsi olla väliaikaista. Ei siis ole aivan samantekevää millaisen patjan, tyynyn ja peiton "Bermudan kolmiossa" aikansa viettää.

Ensiksi ajattelin, että olen aika mukautuvainen tyyppi, ettei ole mitään merkittäviä vaatimuksia. Mutta tarkemmin ajatellen: tyynyn pitää olla kaksiosainen, silleen että niskan alla on kovempi ja pään alla pehmeämpi osa. Peiton pitää olla superlämmin, olen mieltynyt norjalaisen Høie:n peittoon. Tarjoushaukka-vinkkinä sanoisin, että kannattaa seurata esim. Jyskin tarjouksia. Ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen vierailunu ko. liikkeessä koski juurikin tuota peittoa. Lisäksi pidän pehmeästä sängystä. Mutta joskus vaatimukset muuttuvat - leikkauksen jälkeen kropan lämpö nousi noin asteella (!) ja siirryin kertaheitolla vilukissoista kuumakallen-leiriin. Leikkaus muutti myös patjamieltymykseni, sillä uskokaa pois, ah_niin _ihanan pehmeästä sängystä on helkkarin vaikeaa päästä ylös.

Mutta sitten se melkein tärkein asia eli minkäläisiin liinavaatteisiin sänkynsä pukee. Muutamia vuosia sitten huomasin, että pussilakanoiden hintakehitys (lue nousu) oli ottanut aimo harppauksen ylöspäin.  Olenko ainoa, josta vajaa 50 €/ normikoon pussilakanasta, siis ihan perusfinlaysonista tuntuu paljolta? Puuvillasatiini (ihanan pehmeää ♥) on reilut 65 €. Pellavaiset pussilakanat saman verran tai enemmän. Marimekon pussilakanat alkaen rapiat 90 €. Siis kaksi pussilakanaa 100-200 € -sehän on kuin ryöstö keskellä kirkasta päivää. UGH, olen puhunut!



Olinkin tyytyväinen, kun huomasin "Hobbarissa" alennuksella Marimekon Kurjenpolvi-pussilakanoita. Luomupuuvillaa, Öko-Tex -merkityt ja euroopassa valmistettuja. Luonnolleni uskollisena en tietenkään heti klikannut hillityn harmaakuviollisia pussilakanoita ostoskoriin -pitihän tätä(kin) ostosta fundeerata muutama päivä. Harkinnan tuloksena päätin tilata ne, mutta kas kummaa, harmaat olivat jo loppu, joten päädyin punaisiin. Aivan ihaniin, sykähdyttävän punaisiin pussilakanoihin ♥. Nämä ovat meillä ensimmäiset Marimekon pussilakanat ja toivon todella, että ne ovat hintansa väärtti. Haavemaailmassani ostaisin mieluusti aina luomupuuvillaisia ja mieluiten myös Reilun kaupan-tuotteita. Mutta kylmässä tosielämässä se nyt ei mene ihan niin. Mutta ehkäpä on tämä on hyvä alku.


Olohuoneessa on myös eräänlainen "hyvä alku". 
Tavarat alkavat olla kasassa ja remontti voi hiljalleen alkaa.

Toivottavasti joku jaksoi lukea koko vuodatuspostauksen läpi. Aurinkoista viikonloppua!

3 kommenttia:

  1. Häivähdys purppuraa lakanoissa!
    En voi laittaa sänkyyn mitään tummia pussilakanoita, ellen sitten halua niiden näyttävån harmahtavilta kertyneiden kissankarvojen vuoksi. Harmaa on siis paras väri. Pussilakanat ovat törkeän hintaisia. Pidän pellävaisista juuri niiden ryppyisyyden takia...=) Äiti rakasti mankeloimista, meillä oli niin sileät lakanat ennen, hän halusi mankeloida myös "vauvansa" lakanat. Niin se aika muuttuu...semmosta se on ♡

    VastaaPoista
  2. Lakanat ovat HILLITTÖMÄN kalliita, sen olen huomannut itsekin kun olen niitä joutunut ostamaan.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!