Silitetään sopiva pöytäliina. Pöytään ei kateta mitään arkimukeja ja -lautasia. Vaan sirot kaffekupit, kahdella tassilla, servietit ja (hopea)lusikat. Sokeriaski ja kermanekka (antakaahan vinkkejä kermakosta, joka ei valuta pöydälle). Ja sitten on tietenkin kahvikestien tarjottavat! Kunpa joskus viitsisi leipoa ihan seitsemää sorttia -useimmiten sortteja on noin kolme, sitäkin huolellisemmin valittua. Onneksi kaupasta löytyy valmiina tai puolivalmiina vaikka mitä herkkuja.
Kirpparilta löytyneessä pöytäliinassa on isoja pastellisävyisiä ruutuja väriblokkeja. Sahalaitakuvioiset (ja taas pastelliset) servietit ovat Ikeasta. Pöytäliinan silitys/mankelointi on muuten semmoinen laji, jota saan treenata todellakin mummoikään asti.
Soma kahviastiasto on Rörstrandin Diana-sarjaa. Kultainen kukkakoristelu on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin kaunis.
Ps. Olen kuullut, että hyvin kiillotetulla lusikalla voi ihan ohimennen urkkia kupin pohjasta, että onko astiat Arabiaa, Rörstrandia tai jotain muuta ;D
Kirpputoreilla tulee vastaan tasaiseen tahtiin kahvikesteihin sopivia astioita. Arabia on toki hinnakkain, Rörstrand ja Villeroy & Boch todennaköisesti pitävät sijaa kaksi. Mutta muiden kohdalla hinta notkahtaakin jo selvästi alaspäin. Tämän halusin kertoa siltä varalta, että teistä jollekin tuli into laittaa kahvikekkerit pystyyn, mutta astiat puuttuvat.
Minä ainakin ilahdun, jos emäntä on laittanut pöytään parhaat kuppinsa. Se kertoo vieraiden arvostamisesta mielestäni. Sen seitsemää sorttia en tarvitse kuitenkaan. Vähempikin riittää.
VastaaPoistaJossakin saatta kulkea sukupolvien välinen ero. Voihan se olla, että kolmikymppisille riittää pelkät mukit. Ja kahvi haetaan keittiöstä.
Totta puhut! Kattauksessa ja tarjoamisissa jokainen noudattakoon omaa, itselleen parhaiten sopivaa tyyliä.
PoistaIhanat kupit ja kattaus <3
VastaaPoistaKiitos :)
Poista