Hämmästelimme rakennusta, jonka sisätilat oli maalattu katosta lattiaan ja ulkopäin se näytti lähes ladolta. Kohteenamme oli siis Pyhämaan uhrikirkko.
Kirkko on kuuluisa maalauksistaan ja se on merkittävä osa Suomen 1600-luvun taidehistoriaa. Uhrikirkon sisäosaa koristavat maalaukset on tehty maalarimestari Christian Wilbrandtin johdolla 1667.
Seinien maalaaminen oli edullisempaa kuin kuvakudosten tekeminen -näin lukee vanhoissa taidehistorian opintojen muistiinpanoissani.
"Pyhämaassa sijaitsee sen kuuluisa ”ihmeitätekevä” uhrikirkko, joka mainitaan kaikissa arvonsa tuntevissa Suomen matkaoppaissa erään kirkkorakennustaiteemme helmenä. Uuden kirkon välittömässä läheisyydessä sijaitseva uhrikirkko jää ulkomuotonsa perusteella helposti suuremman toverinsa varjoon"
.
Syntiinlankeemus
Pyhä Yrjänä ja lohikäärme
"Pyhämaan kirkon maalaukset kuuluvat Christian Wilbrandtin tuotannon loppuun ja ovat hänen ainoat kokonaisuudessaan säilyneet maalauksensa. Kuvien valtaosan esikuvana Wilbrandt on käyttänyt Hans Brosamerin kuvitusta 1500-luvun rukouskirjassa".
Kaikki seinät ja koko katto -täynnä maalauksia. Kirkko on aika hämyisä, millaistahan on ollut niiden maalaaminen? Tai millainen tunnelma on kirkossa hämäränä talvipäivänä?
Antiikki & design-lehdessä 6/2018 Kolumnisti Janne Koskinen kirjoitti kulttuurimatkailusta Suomen kirkkoihin. Kirkothan ovat valtakuntamme parhaiten säilynyttä rakennusperintöä, alkaen Turun Tuomiokirkosta. Ko. lehden sain käsiini vasta eilen, mutta kirjoitus inspiroi tutustumaan kirkkoihin.
Tältä kesältä tiekirkot ovat jo sulkeneet ovensa, mutta ensi kesänä aion käydä tutustumassa ainakin Taivassalon Pyhän ristin kirkkoon, jonka maalaukset ovat 1460-luvulta.
On siinä ollut maalaamista! Mutta miten hienoa ja ihmeellistä, että tuo kirkko on säilynyt! Melkein kaikki vanhat kirkot kun on viimeistään salama polttanut, ellei niille muuta pahuutta ole käynyt. Onneksi jotakin on säilynytkin.
VastaaPoistaKirkon säilyminen on kyllä pieni, hieno ihme.
Poista