tiistai 14. tammikuuta 2014

A shadow falls-kirjan innoittamana

Huushollimme suurin, sekä kuvitukseltaan ehkä liikuttavin ja kaunein kirja on Nick Brandt:n A shadow falls-kirja. Siihen on koottu Brandt:n kuvia, jotka kuvaavat Itä-Afrikan katoavaa luonnonkauneutta.

Kirjan inspiroimana kuvasin erittäin harvinaisia Villikattiloita Purilas pöriläs Sulosii ja Purilas pöriläs Robertii, jotka talvisaikaan laiduntavat erityisen mielellään lämpimässä ja ruuan tuoksuisessa keittiö-nimisessä paikassa.



Asetan kirjan maahan ja jään odottamaan villikattiloiden saapumista. 
Ne tulevat nopeasti kiss kiss -kutsuhuudon houkuttamana.



Villikattiloista vanhempi kyllästyy n. 10 sekunnissa, mutta nuori ja 
kokematon uros jää tutkimaan maassa olevaa kirjaa.



Nuusk, tässä on ihmisen sormen jälkiä.



Villikattila tuijottaa hypnotisoivasti reviirilleen tunkeutunutta ihmistä ja yht`äkkiä säntää aivan kohti valokuvaajaa hirrmuista ravia...
...kunnes haistaa pekonin ja kurvaa laiduntamaan keittiöön.

Practice makes purrfect -vai miten se meni? Palaamme vielä Minä ♥ kissa -haasteeseen.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Viileää ja valkoista

Jos ihmettelette miksi viime päivinä on satanut lunta, niin tässä teille selitys: torstaina kaivoin tennarit esille -kyllä "kannatti". Positiivista on se, että tänään melkein paistoi aurinko.



Etualalla on `Urjalan taika` luumupuu, joka on kasvanut melkoisesti mittaa muutamassa vuodessa. Valitsin tämän yksilön, koska siinä oksat kasvoivat hyvässä kulmassa (alimmaisista oksista sen voi huomatakin), mutta sitten unohdin taivutukset ja leikkaukset lähes täysin.



Sitten kameran tähtäin osuikin naapurin puolelle, muttakun siellä oli niin hienosti pilvet.



Bloggaaja pussihousuissaan.. Ai miksi en perustanut tyyliblogia?
Talvessa ongelmallisinta on se, että aina pitää fyllata itsensä jos aikoo menna pihalle. Vuosia vuosia vanhat Riekerin nyörilliset talvisaappaat pitävän lumen loitolla hangessakin ja pitkiin varsiin saa kätevästi tungettua kotilököhousut.



Tilanne on vakava, sillä ensi viikko on ensimmäinen normaali työviikko, tuota, aika pitkään aikaan.

 Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Pirjo ja Reipasta alkavaa viikkoa kaikille!

lauantai 11. tammikuuta 2014

Lähes ilmaiset kirpparilöydöt

Kuluneen viikon aikana olen tehnyt muutaman mainion löydön kirpputorilta. Olen löytänyt juuri niitä juttuja joita keräilen ja mikä parasta erittäin tiukka 5 euron budjetti alittui selvästi.



Lilaa lasia olen kerännyt ainakin 15 vuotta hitaasti, mutta varmasti. En tiedä onko tämä mitään disaignlasia, mutta väri on ihana.



Näitä kynttilänjalkoja olen löytänyt jo muutaman aiemminkin. Toinen suosikkivärini lasissa on tietysti punainen. Yksinkertaisen ja värikkään ulkomuotonsa lisäksi kynttilänjaloissa viehättää niiden funktionalisuus; ne ovat käännettäviä, sama kynttilänjalka toimii sekä tuikuilla että kruunukynttilöillä.



Sitten vähän kissakomeutta kehiin ♥, kuvassa näkyy myös toinen lasilöytöni.



Lila lasivaasi, jonka korkeus n. 20 cm. 
Kuvitelkaa tähän iso pionin kukka, aivan lyhellä varrella siten että kukka lepää maljakon yläreunassa.



Ja kolmas löytö: kuparinen kynttelikkö, joka oli puoleen hintaan ja maksoi peräti 75 senttiä.

Maassa on edelleen lunta ja tipu-teeveestä tulee paljon ohjelmaa kattiloille (ja minulle). Yritän lukea Bridget Jones Mad about the boy-kirjaa, mutta jotenkin se tökkii ja ärsyttää.

Leppoisaa viikonvaihdetta!

perjantai 10. tammikuuta 2014

Pieniä, mutta kiusallisia vaistoinkäymisiä

Joskus asiat menevät kuin Talvivaarassa, vaikka kuinka toista yrittäisi. Ns. käsikirjoituksen mukaan olen ollut pari päivää saikulla  ja odottanut, että nivelet saisivat uutta voimaa kortisonipistoksista. Bloggaaminen on himpun verran vaikeaa, kun pitää lepuuttaa toista kyynärpäätä ja toista rannetta. No anyway, tämä osuus on sujunut paremmin kuin odotin.

Ja sitten se osuus, joka ei ole mennyt niin hyvin. Tänään kun sain kangettua itseni sängystä ylös ja kiskoin farkkuja jalkaan, niin arvatkaapa mitä Robert teki? Se_pissi_sänkyyn_!!
Seuraavassa hetkessä kasasin peittoja, minimoidakseni ns. kosteusvahinkoa ja suojellakseni patjaa, sekä kiljuin miestä apuun (kuten aluksi kerroin; käsien piti olla levossa). Samaan aikaan Robert juoksi makuuhuoneesta pois ja Sulo päinvastaiseen suuntaan sängyn alle. Mies tuli nostamaan peittopinoa ja hurjistunut Sulo yritti käydä hänen käteensä kiinni.



 Joku pissapoika tästä on mennyt. Sulo karvat ovat jo laskeutumassa.

Sulo pörhistyi yhtä koko suuremmaksi ja selkä kaarella, häntä pöyhkeänä se lähestyi Robertia, joka oli piilossa ruokailuhuoneen pöydän alla ja minikissa vieläpä alkoi mouruamaan. Allekirjoittanut juoksi edestakaisin puolipukeissa.
Hetkellisesti täällä oli hermoromahduksen partaalla nainen, mies ja kaksi kissaa. Yht´äkkiä koko huusholli oli ihan hullua sirkusta -mutta yhtä nopeasti rauha palasi maahan. Mies pakeni peitteiden kanssa alakertaan jatkaakseen saunaremonttia ja pesukone alkoi laulaa (energiaa säästävällä pesukoneella kolme erillistä pesukoneellista kestää muuten aika kauan). Allekirjoittanut linnoittautui tyynyineen sohvalle murjottamaan Robertille ja kattilat vetäytyivät nukkumaan.

Robert on kerran ennenkin pissannut sänkyyn ja silloin se oli selvää mielenosoitusta -ja samaa epäilen tälläkin kertaa, tosin syytä en tiedä. Jotenkin se tuntee vetoa pehmeää sänkyä kohtaan. Aikanaan Robertilla on ollut virtsakiviä, mutta silloin käytös oli erilaista, eikä kattilat ole sen jälkeen syöneet markettiraksuja.
Turhauttavinta on se, että pissis-kissa iskee juuri silloin, kun itse on puolikuntoinen ja todellakin olisin halunnut pysyä sängyssä, aarrgh!

Kissaihmiset onko teillä kokemusta vastaavasta ei toivotusta käytöksestä? Nyt olen suihkinut feliwayta sinne tänne ja kattilat eivät todellakaan pääse sänkyyn, Ei!

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

(Kahvi)kissanpäivät alkakoon

Tänään hain postista Ison Paketin. Olen monta vuotta haaveillut kahvikoneesta ja vihdoinkin sellainen nököttää meidänkeittiössä. Mutta ennen kuin avasin paketin,  otin pari kuvaa Sulosta.



Apua! Se kaappasi sekä mut että kameran!!



Tätä kuvaa et sitten julkaise siellä plogissa!


Mikä yhdistää KissaKaramellia ja Barack Obamaa? Kumpikin on julkaissut itsestään selfien. Viimeksi mainitun selfie kuvattiin muistotilaisuudessa, mikä on hyvin epäkunnioittavaa käytöstä *heristää sormea*.
Sulon ja minun selfie on kuvattu perinteisesti kotosalla, peilin edessä. Kuvassa näkyy ihanan lämpöinen villatakki, jonka ostin kesällä Tallinnasta.



Ja tässä on kahvikissan unelmalaite, ainakin tovottavasti. Vielä pitää lukea käyttöohjeet ja ostaa papuja (salaa suunnittelen myös sopivien kuppien ostamista, mutta eihän kerrota siitä Miehelle).

Kotibaristat ohoi! Onko teillä hyviä vinkkejä ja ohjeita?