(Herkku)Verokarhu

Eikun herkkuja verottava kattila.

Voileivän tekemiseen saa aina seuraa, sillä "kiälirasva" (=levite) ja juusto ovat meidän huushollissa ankaran verotuksen piirissä. Nyt tämä verottajakattila joutui vähän töihin (ennenkuulumatonta!) ja palkintona oli tietysti pala juustoa.

Lämpimästi tervetuloa lukijaksi Vuodenaikatalo. ja kaikille Mukavaa viikonvaihdetta!
Uskokaa taas kerran Robertia (edellinen ohje löytyy täältä) ja muistakaa herkutella ♥.

Tapettipohdintoja vol II

Eikä siinä vielä kaikki.
Ikään kuin edellisessä postauksessa ei olisi ollut tarpeeksi fundeerattavaa, tuli vielä toinen satsi tapettimalleja. Nämä kaikki ovat ruotsalaisen Sandbergin.

Erilainen / toisenlainen(kin) tammi-kuvioinen tapetti oli pettymys. Ehkä sillä on merkitystä, että meillä on pihassa kolme suurta ja vanhaa tammea eli lehtiä on kyllä enemmän kuin tarpeeksi. Peräti ympäri vuoden, sillä tammethan tunnetusti pihtaavat lehtiään pitkälle talveen.

Toinen tapetti vasemmalta on ihanan (pikku)sievä eli se ei oikein sovi suunnitelmiin.

Art deco-tyylinen Grace-tapetti tapetti on todella kaunis ja väritykseltään hillitty. Olen kuitenkin epävarma, miltä noinkin suurikokoinen kuviointi näyttäisi. Mallikappalehan on puolet yksittäisestä isommasta kuviosta.

Aivan oikeassa reunassa on ihastuttava Liljekonvalj-tapetti. Väritys on tässäkin hyvin hillitty, mikä sopisi oikein hyvin.

Valitako graafista vai hieman koristeellisempaa? Siinäpä pulma. Asian voisi ratkaista myös vaihtoehtoisin menetelmin: kattilat vetävät köyttä, kumpi kattila voittaa painimatsin, pelata korttia, vetää pitkää tikkua, kilauttaa kaverille tai vain hunteerata asiaa kaikessa rauhassa. "Villikortti" on se, ettei tehdä toistaiseksi mitään..

Tapettipohdintoja

Ensimmäinen erä tapettinäytteitä odotti minua keittiön pöydällä, kun perjantaina tulin töistä kotiin. Olin iloisesti yllättynyt näin nopeasta toimituksesta. Taas kerran posti tuli nopeammin Briteistä, kuin kotosuomesta.

Silmittelimme tapetteja harvinaislaatuisen eksklusiivisin lisävarustein -meillä kummallakin oli lasissa kuohuvaa. Sellainen vahinko sattui käymään, että Itsenäisyyspäivältä jäi yksi avaamaton pullo. Mutta oikeastaan pitkän (ainakin henkisesti) työviikon jälkeen, viikonlopun kynnyksellä olikin paras aika juhlistaa.

Teippasin tapettinäytteet videotykin valkokankaalle. Ja niitä nyt olen katsellut pitkin päivää, aina vaan hämärämmässä valaistuksessa. Meillä kummallakin on omat tapettisuosikit ja lopullinen päätös tulee olemaan vaikea. Sitten vielä kerran pohditaan, että onko olkkarin pintaremontti aiheellinen just_nyt. Eräille tapettiseinille huushollimme pääsisustussuunnittelija on tehnyt jonkinlaista kynsintätaidetta, joten tarvetta remontille siinä mielessä olisi. Mutta remontista aiheutuva muu epämukavuus mietityttää.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Welcome A.Gomes!

Jotain vanhaa, jotain sinistä

Sininen väri on ollut meillä vuosia pannassa, sekä vaatteissa (poislukien farkut) että sisustuksessa. Ensimmäiseen yhteiseen kotiimme, vuonna 1998, hankimme sinistä verhokangasta. Samalla kertaa ostimme myös valkoruudullista verhokangasta. Em. valkoruudulliset verhot ovat parhaillaan olohuoneessa, mutta siniset verhot ovat aikapäiviä sitten kierrätetty eteenpäin. Nykyisen kotimme ensimmäisellä pintaremonttikierroksella (vuonna 1998-99) teimme pientä pintaremonttia. Yhdessä huoneessa oli yläosa vaaleansininen ja alaosa valkoinen. Välissä oli Designers guildin boordi. Oi niitä aikoja. Tätä sinistä kautta kesti muutamia vuosia ja sitten ko. huone sai seinälleen Pihlgren & Ritola Sembramänty-tapettia.

Noin 14-vuotta myöhemmin sininen tekee pienimuotoista paluuta; viime vuonna ostin musteensinisen untuvatakin ja tänään kaivoin kaapin perukoilta jotain koboltinsinistä.

Kuvassa ovat siis koboltinsiniset Kartio-lasit. Ja heti voi todeta, että violettien lisäksi näyttävästi myös siniset sävyt ovat raivostuttavia kuvattavia. Oikeasti nuo lasit ovat lähes läpinäkymättömiä, oikeen supersinisiä.

Myös päivän kirpputorikierokselta löytyi jotain sinistä (ja myös muutama ei-sininen Carmen).

Tarjoiluastia on Upsala-Ekeby:n valmistamaa Majlis-sarjaa. Ko. valmistajan tuotteita en muista koskaan ennen nähneeni kirppiksellä. Koristeen on suunnitellut Helmer Ringström ja se on ollut tuotannossa 1966-71.

Mitä sanovat lukijat: tykkäätkö sinisestä sisustuksessa?

Lämpimästi tervetuloa Pilviraitin Marjaana!

Kammotuksesta kodin kaunistukseksi

Muistatteko Hra K:n mieltymyksen Kumelan maljakoihin? Niihin painaviin, ruskean kukertaviin lasihirviöihin.. No, miestäni niissä varmasti eniten viehättää 24k kultaus. Maljakoita on kerääntynyt erittäin siedettävät kaksi kappaletta, mutta varsinkin suurempi lasihirviö vie tilaa. Edes kattilat eivät yritä tiputtaa niitä..
Tällä lähtökohdalla päätin ottaa "härkää sarvista" ja yrittää saada vaasi näyttämään kauniilta. Kukkia niihin en yrittä laittaa, koska niissä on niin hallitseva väri ja pintamateriaali.

Ja tässä lopputulos: valaistunut Kumelan vaasi vaatekaapin päällä. 

Nyt maljakko näyttää suorastaan kauniilta ja ikuisesti pimeä kaappinurkkaus valoisammalta.

Ja vielä lähikuva erinäisistä yksityiskohdista ;)

No, mitäs sanotte. Kammotus vai kaunistus?