keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Pionipuutarhan suruja (ja iloja)

Blogistaniassa moni on jo iloinnut ja ihastellut pionien kukintaa.
Tähän samaan joukkoon ajattelin itsekin liittyä, mutta kerronpa ensin huonot uutiset. Sillä tätä uutislajia riittää. Viime talvi oli ilmeisestikin hyvin vaikea tai sitten jokin muu asia meni todella_pieleen. Rosa plena, Festiva maxima, Hot chocolate, Ewelina ja Moon of nippon -siis peräti viisi pionia on kupsahtanut. Edellisvuonna Pionien kodista tilatuista pioneista peräti kolme (neljästä tilatusta). Vähän sanattomaksi tämä vetää. Aikaisemmin pionien kasvatus on sujunut onnellisten tähtien alla, tosin olemme suosineet ns. tavallisia lajikkeita. No, onneksi ne 30+ hintaiset pionit ovat jääneet ostamatta.



Onneksi Hra K oli siirtänyt yhden itsestään kylväytyneen pionin toiseen kukkapenkkiin eli Rosa plena(?)-lajiketta kuitenkin vielä on. Tämän kuvan olen ottanut illalla, jolloin pionin kukka on ollut nukkumassa.



Pionien kukkaloistoa riittää, menetetyistä lajikkeista huolimatta.
Vas. puolella on vanha pioni, kenties Sarah Bernhardt ja oikealla Karl Rosenfield.





Primevere-pionissa on valtavan kokoinen kukka ja aivan ihana tuoksu. 



Nippon beauty.

Allekijoittaneella on viimeinen kesälomaviikko menossa ja onneksi, vihdoinkin, on lämmintä. Tietokone-ongelmat ovat vieläkin ns. työn alla eli blogi päivittyy edelleenkin epäsäännöllisesti.



Meiltä löytyy tälläinen ikkunaprinssi. Jolla vieläkin on hieman marsumainen ilme :)


Aurinkoista viikon jatkoa!

14 kommenttia:

  1. Pusut ikkunaprinssille!
    Voi hitsi, en ole kuullut edes, että pioneja voisi kupsahtaa noin laajassa mittakaavassa. Olin luulossa, että ne ovat ihan talvenkestäviä, paitsi ne puuvartiset. Voi miten kurjaa. Onneksi on kuitenkin noin ihania jäljellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elättelen heikkoa toivetta siitä, että menetetyt pionit kuitenkin kasvaisivat ensi vuonna (not).

      Poista
  2. Pusuja marsumaiselle ikkunaprinssille!

    Viimetalvi oli ilmeisesti vaikea kasveille yleensäkin, kun ei ollut lunta nimeksikään. Ensi vuonna paremmalla onnella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tälläistä se puutarhurointi on -onneksi ei tarvitse kasvattaa ruokaa..

      Poista
  3. Osanottoni menetysten johdosta. Jos yhtään lohduttaa, olen itse täysin ilman pioneja. Viime syksyllä mukanani muuttaneet pioninjuurakot eivät vielä tehneet yhtään kukkaa. Toivokaamme kukkaloistoa ensi kesäksi.
    Silitykset marsupilamille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pionisi sentään ovat hengissä jos ovat puskeneet vihreää. Ne usein "loukkaantuvat" siirrosta ja saattavat pantata kukintaa useamman vuoden. Toivottavasti saat ensi kesänä nauttia kukinnasta!

      Marsupilami! Olinkin unohtanut tuon hauskan sarjakuvan :)

      Poista
  4. Meilläkään ei ole yhtään pionia. Mutta ensi kesäksi on suunnitelmissa..
    Upea ihana ikkunaprinssi ♡ me ei nähdä mitään marsuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pionit ovat ihania!

      Te olette ihastuttavia tyttöjä, kun näette vain Komean Prinssin, KUrr! T: Sulo

      Poista
  5. Minullakin kuoli Festiva Maxima jo ensimmäisenä kesänä, jolloin sen istutin. Taisi mädäntyä. No, Pionien kodista sanoivat, että kannattaa antaa juurakon olla siellä maassa, se voi kuulemma hyvinkin "herätä henkiin" joskus myöhemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti henkiin herääminen tapahtuu -jonain keväänä!

      Poista
  6. Harmi.
    Kauneutta näyttää kuitenkin löytyvän teiltä paljon;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy iloita siitä mitä on, eikä vain haikailla menetettyjen pionien perään -oikeassa olet :)

      Poista

Kiitos kommentista!