torstai 26. maaliskuuta 2015

Lonkkavaivaisen pelastus

-Tai ainakin melkein.
Ensimmäiset kaksi viikkoa lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen olin lähes täysin ilman kunnollista tuolia. Pehmeä Howard-sohva, viiskytlukuiset nojatuolit ja pari vielä vanhempaa nojatuolia olivat ihan kelvottomia. Liian matalia, liian pehmeitä tai liian jousitettuja, jopa näitä kaikkea kolmea. Ainoastaan yksi pyörivä työtuoli oli välttävä, siinä pystyin ruokailemaan. Onneksi jo sairaalassa sain lupauksen paremmasta tuolista ja sitä siis pari viikkoa odotin.




Kuningas Robert I (Törkimys*) valtaistuimellaan.
*Törkimys-nimitys tulee siitä, että em. kolli ahmii ja ykää ruokansa aina toisinaan. 


Jotain uutta,
jotain vanhaa,
jotain lainattua
ja jotain sinistä

=tyynyllä korotettu käsinojatuoli. 

Ihanan tukeva ja vieläpä käsinojilla varustettu. Tosin asiassa on yksi mutta -en vieläkääään pysty istumaan 10 min pidempään, vaikka leikkauksesta on jo kulunut melkein päivälleen kolme viikkoa. Huomisen to do-listalla onkin soitto sairaalaan.



Lukuvuorossa on Mummoillen-kirja, joka on henkisen mummon käsikirja.
"Moderni mummo kierrättää, tekee kirpputorilöytöjä ja säilöö satoa talven varalle. Pukeutumisen lisäksi myös siivouksessa ja kuntoilussa siirrytään mummosarjaan." Nyt ikisuosikkini Emännän tietokirja(t) on saanut kovan (ja tiiviissä muodossa olevan) kilpailijan.

20 kommenttia:

  1. Tsemppiä sinne - pikkuhiljaa, pikkuhiljaa eteenpäin - ainakin hoitaja on parhaasta päästä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lady! Välillä on kärsivällisyys koetuksella tuon pikkuhiljaan suhteen ;)

      Poista
  2. Lonkkaleikkaus on valtavan iso operaatio; eiköhän tilanne ole ok kuitenkin, tietysti yhteys sairaalaan on tärkeä. Makaaminen alkaa varmaan puuduttamaan...Voimatsemppejä sinulle!
    Robert :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena!

      Vaikka tuntuu, että makailen paljon, niin silti kävelen jo lähes yhtä "paljon" kun ennen leikkausta. Sillä ennen leikkausta en pystynyt kävelemään kuin pakolliset kuviot töissä ja kotona.

      Poista
  3. Onneksi löysit sopivan tuolin. Jämäkän näköinen istuin. Toivottavasti kaikki on hyvin ja pääset vastaanottamaan kevättä parantunein lonkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan innolla jota sitä aikaa, kun erinäiset rajoitukset ovat vähentyneet ja pääseen vähän valokuvailemaan :)

      Poista
  4. Tsemppiä sinulle toivotaan pikaista parantumista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irma! Ainakin ensimmäiset kolme viikkoa ovat olleet suhteellisen sujuvat.

      Poista
  5. Jaksamista paranemiseen! Hyvä valtaistuin kyllä, sulla ja Robertilla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Henna! Ennen vanhaan on tehty kunnon valtaistuin-tuoleja :)

      Poista
  6. Tsemppiä meiltäkin! Kajsa lähettää Robertille törkyterveisiä - parhaat ahmimisoksupaikat ovat keittiön matto ja oma valtaistuin. Jälkimmäinen tulisi aina törkyilyn jälkeen siivota mahdollisimman nopeasti - siis orjien tulisi se tehdä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kattimanialaiset!

      Kajsa, kiitos törkyterveisistäsi. Mä niin ymmärrän sua ♥. T: Robert

      Poista
  7. Kaunis ja käytännöllinen tuoli, Robertkin sen todistaa. Voimia ja kärsivällisyyttä toipumiseen!

    VastaaPoista
  8. Tsemppiä sinne! Kirja vaikuttaa kivalta, täytyy laittaa lukulistalle. Marttaa minusta ei tule, mutta asuisikohan minussa pieni mummo?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että meissä kaikissa asuu edes pienenpieni mummo ;)

      Poista
  9. Saman mallinen tuoli minullakin oli käytössä polvileikkauksen jälkeen, oli mukavaa kun pääsi omin avuin ylös käsinojien avulla :).
    Mukavaa toipumista miesväen hellässä hoivassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsinojalliset tuolit ovat nyt avainasemasssa ;)

      Muistelisin, että joskus kirjoitit postauksessa tai kommentissa, että ensimmäiset pari viikkoa leikkauksen jälkeen eivät olleet kauheen kivoja. Ja voin allekirjoittaa aivan saman asian. Ei hirveästi särkyjä, mutta kummallisia tuntemuksia kintussa senkin edestä ;)

      Poista
  10. Hyvä kun löytyi tuoli mikä kelpaa Robertillekin ;)

    Toivottavasti kuntoutuminen notkahtaa eteenpäin pikaisesti, saa sitten Robert viettää istuimellaan pidempiä aikoja :)

    VastaaPoista
  11. Se lohtu voisi tietty olla, että jos tuoli käy kissalle, se on silloin läpäissyt vaativan laatutarkastuksen ja on erinomainen ihmiselle?

    Sinulle levollisia päiviä ja lempeää paranemista, kissoilta kehräysterveiset!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!