Onnenpäivä kirppiksellä xvi: Kielo-laseja alkuperäispakkauksessa

Melkein tasan kaksi vuotta sitten löysin ensi kertaa kirppikseltä Kielo-laseja. Silloin ne olivat aivan uusi tuttavuus, eikä olllut tietoakaan valmistajasta. Parin vuoden aikana olen onnistunut löytämään muutaman Kielo-lasin lisää ja valmistajaksi olen epäillyt Riihimäen lasia.

Nyt olen täysin varma, että valmistaja on Riihimäen lasi, sillä löysin kirpputorilta Kielo-laseja alkuperäispakkauksessa. Pakkauksessa oli jopa hintalappu paikallaan: ostettu T-market Villentorilta 9.30 markalla. "Kielo" on ollut osa edullista Kotilasi-sarjaa.

Kävimme eilen ajelulla Etelä-Satakunnassa ja matkamme kulki Alastaron kautta. Alastaron keskustassa, R-kioskin vieressä on kiva pieni kirppis. Löytöni maksoi kohtuulliset neljän euroa.

Onkohan lukijoilla tietoa, että onko Alastaron tai Loimaan seudulla ollut T-market Villentoria? Ihan mielenkiinnosta, kuinka pitkän matkan lasit ovat aikanaan matkustaneet.

Pakkaus ei ole aivan täydellinen, yksi lasi puuttuu. Veikkaan, että tämä pakkaus on ollut "naftaliinissa" jonkun mummon kaapissa odottamassa tilaisuuttaan viimeiset 20-30-vuotta. 

Kotilasi-sarjan esite löytyy Arpa on heitetty-blogista.

Nyt vaan odotellaan lämpimiä ja aurinkoisia kesäkelejä, jolloin voi siemailla virvoittavaa juomaa Kielo-lasista :)

Ps. Kevätmessujen lippuarvonta on vielä käynnissä klik!

Voita lippu kevätmessuille!

Yhteistyössä Messukeskus

Eilen illalla satoi lupaavasti vettä, ehkä lumi sulaa pois ja Neiti Kevät saapuu? Olen niin malttamaton, että päätin ottaa vähän förskottia ja ensi viikolla suuntaamme Hra K:n kanssa Kevätmessuille.
 
 

Kuva Messukeskus

 

Kevätmessut ovat Helsingin Messukeskuksessa 12-15.4.2018. Samalla kertaa ovat myös Lähiruoka & Luomu, Oma mökki, Oma koti ja Sisusta -tapahtumat.
Suunnitelmissa on ainakin ostaa tarvittavat siemenet, kohta esikasvatus on jo myöhäistä ja taas jää tomaatit ym. kasvattamatta. Lähiruoka & Luomu-tapahtuma kiinnostaa myös aivan erityisesti.

Arvon yhden lipun Kevätmessuille. Lippu oikeuttaa yhteen kertakäyntiin messuilla ja sillä pääsee kaikkiin samanaikaisin tapahtumiin.
Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 8.4.2018 klo 24.00 asti. Osallistua voit kommentoimalla tätä postausta; mikä Kevätmessuilla eniten kiinnostaa? Samalla voit jättää postaustoiveita tai lähettää Kissaherroille rapsutuksia.

Ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti, sähköpostilla.

Onnea arvontaan!

Löytö kirppikseltä ja omasta kirjakaapista

Kävin eilen esimmäisen kerran tänä vuonna kirppiksellä -ja tämä ei ole aprilli-pilaa! Oli kiva pitkästä aikaa päästä aarteen etsintään, vaikka kohdekirppis oli harmillisen tylsä.

Peltipurkki! Runollisia kuvia kasveista ja eläimistä! Runonpätkiä kasveista ja eläimistä!
Tässä purkissa kaikki oli kohdallaan, jopa hinta 50 senttiä. Siltikin muistin harkita ostostani (kai itsekehua vähän sallitaan?).
Jo kirpparilla minulla oli tunne siitä, että purkin kuvitus oli jotenkin ennalta tutttu. Kotiin päästyäni tietty googlailin purkin valmistajaa Webb & Boweria.

Ja kas, kirjakaapistani löytyi saman kustantajan kirja: Nuoren naisen päiväkirja luonnon tapahtumista 1906 (The Country Diary Edwardian Lady - Edith Holden). Jostain syystä en  ole oikein koskaan päässyt sisälle tuohon kirjaan, mutta nyt kerrankin keskityin.

Kuinka kauniisti ovatkaan vanhat runoilijat kirjoittaneet luonnosta ja kasveista. Tässä aukeaa ihan uusi maailma kun alan lukea Wordsworthia ja ym.

Kunpa tuo valkoinen juttu ulkosalta, jota lumeksi kutsutaan, häipyisi ja pääsisi iloitsemaan riemuitsemaan kevään tulosta. Aurinkoista huhtikuuta!

Instagram-kuvia viikon varrelta

Blogin Instagram-tilin seuraajat ovat varmasti huomanneet, että viime aikoina on poikkeuksellisen paljon kuvattu yhtä huonetta. Siihen on varsin luonnollinen syy: täällä on oikein antaumuksella sairastettu flunssaa ja lepäily on ollut parasta lääkettä. Ja Instan selailu sopivan kevyttä viihdettä.
Lisäksi on mennyt litra mustaviinimarjamehua, määrittelemätön määrä vichyä ja vettä, melkein purkillinen hunajaa jne.

Oli siis aikaa katsella ympärilleen. Makuuhuone maalattiin viime syksynä uudelleen valkoseksi (paitsi Kiurujen yö-tapetti pysyi paikallaan!) ja nyt oli kiva katsella seiniä, kun niissä ei näkynyt naulan reikiä ym.

Palmuvehka eli Zamioculcas on huushollimme ainoa viherkasvi. Sen hoidossa saavutettiin läpimurto hyvin yksinkertaisella keinolla -aloimme hoitaa sitä huolellisemmin. Zamioculcas on tosi helppohoitoinen ja se pysyy hengissä satunnaisella kastelullakin (tätä menetelmä kokeiltiin muutama vuosi), mutta nyt se suorastaan kukoistaa.

Viinimarjamehun parantava vaikutus tehostui, kun sitä joi kauniista mukista :)

Kuvanottohetkellä flunssa oli siinä määrin laantumaan päin, että sängyn jopa pystyi petaamaan päiväksi. Valkoinen PS-sarjan pikkupöytä ja metallinvärinen funkkistyylinen valaisin ovat ehkä parhaimmat Ikea-löydöt koskaan.

Kiurujen yö -tapetti pitää pintansa, se vaan on niin kaunis.

Kissaherroilla riitti kiirettä, kun henkilökunta vaan loikoili. Yhtenä päivänä menin kissojen viereen lepäileen ja Robert kehräsi todella äänekkäästi. Myös Sulo kehräsi, mutta en kuullut sen hentoa äääntä; patjan värähtelyn kylläkin (olin aivan Sulon vieressä).

Hyvää viikonloppua!

Onnenpäivä huutokaupassa: Kaikkien aikojen juhla-asu

Olen haaveillut aivan erityisestä juhlapuvusta ainakin pari vuotta. Vuoden 2016 Linnan juhlissa niitä näkyi jonkin verran (aina Linnan juhlissa on ainakin muutama) ja viime Linnan juhlissa jo selvästi enemmän. Tähän juhla-asuun kuuluu monta osaa ja ns. tehdasvalmisteisena se maksaa jo neljänumeroisen summan. Käsintehdyt maksavat tietysti vielä paljon enemmän -ja syystäkin.

Eri paikkakunnilla / maakunnilla on oma pukunsa. Joko arvaat minkä löysin? -Kyllä, kansallispuvun.

Vanha Hämeen puku.

Hämeen puku ei ollut satakuntalaiselle mikään itsestään selvä valinta, mutta kohupaljastuksena kerrottakoon, että meidänkin suvussa on tippa (hidasta, heh) hämäläisverta ;)

Kansallispuvussani ei ole mitään "tehtaan merkkejä" eli oletettavasti, joku on tehnyt sen itse. Malliltaan se on vuonna1922 koottua mallia. Täältä löytyy mainio kuvasarja, jossa näytetään kuinka tämäkin puku on vuosien varrella muuttunut. Veikkaisin, että omani on n. 1950-luvulta. Puvun tekijä on ottanut hieman erivapauksia, kun on tehnyt huomattavan suuret taskut hameeseen.

Viime viikonloppuna muina pyykkimuijina pesin käsin paidan, essun ja liivin. Hametta olen vain pakastanut ja tuulettanut, muuta en sille uskalla tehdä. Liivin ja hameen kumpaisenkin kangas on hapertunut paikoin ja nyt olisi korkea aika opetella pieniä, sieviä korjauspistoja. Hra K:lle vinkkasin, että haluaisin synttärilahjaksi taskun. Siis ennen vanhaankin on ollut "vyölaukkuja".

Sokerina pohjalla: hyvä ystäväni sai käyttöönsä kansallispuvun myös  -Kansallispuku tuuletus täältä tullaan!

Löytyykö lukijoiden vaatekaapista kansallispukua?