Keväistä

Monena päivänä tai siis useimpina päivinä on ollut todella hämärää ja pilvistä. Mutta tänäänpä paistoi aurinko, ainakin hetken. Harvinaista kyllä vielä puoliltapäivin oli tyyntä ja ilma tuntuu niin keväiseltä. Kattiloiden kanssa paistateltiin auringossa, mutta kameran kanssa kärsimme jo hienoisesta pilvisyydestä.

Katsokaa kuinka ihanan vihreää sammalikkoa! Sillä sammaleesta ja ruohotupoista meidän nurmikko koostuu, edelleen.

Terttuseljasta puskee silmut esiin.

Timjami rehottaa ruskeassa ryteikössä, jota myös yrttimaaksi kutsutaan.

Hopeatäpläpeippi ihastuttaa vihreydellään -nyt ei muistella kesäaikaa jolloin se levittää lonkeronsa joka paikkaan..

Jouluruusu viihtyy ulkoilmassa jo viidettä päivää. Ja nyt ammutaan nämä kaikki ihanat keväiset ajatukset alas, sillä Aamulehti uhkaa lumisateella. Onneksi ei ole varmuutta "saadaanko talvisesta säästä nauttia pidempäänkin".

 
Vadelma kasvattaa "timatteja". Vesipisarat ovat kyllä kauniita.

Mossen haudalla on led-kynttilälyhty, joka toimii hämäräkytkimellä -aivan loistava keksintö! Sen pitäisi kestää pari kuukautta ja patteritkin saa siihen vaihdettua. Mossen hautakivestä puuttuu vielä teksti. Toisen led-kynttilän ajattelin viedä äidin haudalle, silloin sielläkin palaisi lyhty tasaisesti.

Toivoakseni kuvat pysyvät sellaisina kuin olen ne muokannut, eikä automaattikäsittely tule väliin. Ainakin nyt olen google+:ssa ja kuvissa on asetuksena "ei parannusta".
Bloggerissa käytän ainakin toistaiseksi vanhaa profiiliani, siis en päivittänyt blogia google+:aan. En tiedä pitäisikö niin tehdä?? Miten te muut olette tehneet? Apuva! Taas!

Leppoisaa sunnuntaita, tietokoneohjelmista ja pilvisestä säästä huolimatta!

Filigraanipallo

Moni bloggaaja on jo kerännyt joulukoristeet laatikkoon ja tunkenut ne kaapin perimmäiseen nurkkaan odottamaan ensi joulua. Täällä sen sijaan joulukoristeet lisääntyivät yhdellä.

Kansallismuseon museokaupasta löysin aivan ihanan joulukoristeen. Kotimaisen Weisten filigraanipallon. Pallo on kohtalaisen kokoinen, halkaisija n. 20 cm ja se tuikkii kauniisti, kun valo osuu siihen.

Filigraanipallo ja joulukuusi ovat vierekkäin. Olohuoneen vastakkaisella puolella on soffa ja minusta on ihanaa ottaa päikkäreitä joulukuusen valossa. Robertista on mukavaa tulla viereeni pötköttämään ♥.

Muuten mikä h***o bloggeria vaivaa? Osa kuvista, kuten tuon joulukuusi-kuvan tummat alueet ovat ihan pikselimössöä, vaikka kuvankäsittelyohjelmassa se ei ole niin pikselöytynyt. Muistan, että Minnalla oli vähän samansuuntaisia ongelmia ja silloin epäiltiin, että se johtuisi google+ asetuksista -mutta minä en ole edes google+ käyttäjä.

Joulukuusen latvaa koristaa Tuomaanristi, kuten jo useampana vuotena. Kansallismuseossa esiteltiin vanhoja kansanomaisia joulukoristeita, kuten Tuomaanristi. Yleensähän se on pöytäkoriste, mutta minusta se sopii latvaan.
Vielä on aikaa tunnelmoida joulukuusen vierellä -pari päivää tai reilu viikko ;)

Joko olette siivonneet joulukoristeet pois?




edit: Nyt minäkin olen kiltisti liittynyt google+, johon kuvani olivat liittyneet tietämättäni  jo aikaisemmin. Olihan tuota yllä olevaa joulukuusi kuvaakin "paranneltu". Alapuolelle on kuva, jonka luulin lisääväni; mielestäni muutos on melkoinen, varsinkin kohinan osalta. Kaikkia reilua 900 kuvaa en aio käsitellä, enkä viitsi verenpainettani ajatellen, edes tarkistaa onko nekin käsitellyt automaatti.
 
No joo, kuvaa en saa lisättyä, mutta kiitos Minnalle vinkistä!

Vähän yksityisyyttä

Kaikkihan me tykätään yksityisyydestä ja omasta rauhasta -joku enemmän ja joku vähemmän.

Yksin perheenjäsenemme nauttii päivittäin yksityisyydestä ja lattialämmöstä (kuvassa se vähän pilkottaakin).

 

Yläkerran "spa-osasto" on erittäin kompaktin kokoinen (kuvassa näkyy 1/4), mutta sieltä löytyy kaikki tarpeellinen, kuten jo mainittu lattialämmitys. Sekä henkilökunnalle wc-istuin ja suihku.

Tältä näyttää vastaherännyt Sulo; silmät sirrillään ja tukka sekaisin. Robertkin tuli tätä tuttua näkyä katsomaan. Jos henkilökunnalla on jotain mukatodellisia wc-asioita ne tietenkin hoidetaan nopeasti ja varovasti, sillä jalkatilaa on kovin vähän.

Leppoisaa viikonvaihdetta!

Uuden vuoden ennustuksia à la Kattilat

Pitkästä aikaa annan Kattiloille kirjoitusvuoron.

Hyvää uutta vuotta kaikille mein kissakavereille, sekä niiden henkilökunnalle ja tietty kaikille muillekin lukijoille!

Ennen wanhaan jopa kissatkin seurasi tarkkaan kaikelaisia ennusmerkkejä ja me ollaan ny muutama ennustus huomattu koko vuodeksi.
Robert: Juu, Anna ainaki otti tosissaan sen, että jos herää oikein aikasin, niin on virkeä koko vuoden. Se meni nukkumaan aamulla kello kaksi ja heräsi jo kello neljä. Pari tuntia se vielä yritti nukkua ja sitten nousi ylös.
Sulo: Tosi aikasi mamma nousi ja mua nukutti ihan kauheesti.
Robert: No sä Sulo oletkin semmone unikeko.

Voitteko kuvitella, että meidän henkilökunta oli ulkona ihan keskiyöllä?
Sulo: Mä sanoin mammalle: paas ny tulla sisälle, ninku olis jo ja tua meiä isäntä kans. Mut ei se mitään kuunnellu otti meistä valokuvan ja katteli raketteja.

Sulo: Mä tein ulkoilulla sellaisen ennustuksen, että jos uudenvuodenpäivänä lähtee valjaat puoliksi irti, niin sitten koko vuoden valjaat temppuilee eli joku päivä mä vielä pääsen karkuun.
Robert: Meillehän on tarkoitus ostaa uudet valjaat, etkä sä sitten pääse karkuun.
Sulo: Ai juu, mamma ei vaan osaa päättää vänttisten väriä.

Robert: Annalla oli tänään joku mirgeeni ja mä pääsin sen viereen nukkumaan. Eli se varmaan tarkoittaa sitä, että pääsen joka yö henkilökunnan viereen nukkumaan. Mutta toivotaan, että se mirgeeni pysyy poissa.

Anna: Tänään oli pilvistä ja vanhan kansan mukaan se ennustaa hyvää tattivuotta -toivotaan niin!

Mites teillä on uusi vuosi alkanut? Valoitteko tinaa tai ennustitteko muuten tulevaa?

Hei, hei vuosi 2013!

Tuntuu, että vain hetki sitten kirjoitin Uuden vuoden kynnyksellä-postausta ja uudenvuodenaatosta huomattavan osan käytin uuden pyykinpesukoneen etsintään (ja tästä voi päätellä kuinka ”tärkeä” juhla se meille on). Kulunut vuosi on mennyt aika seesteisesti ja oikein isoilta suruilta on säästytty, onneksi! 1.1.2013 aloitin vakituisessa työssä ja se on rytmittänyt arkeamme tasaisen tappavasti eikun turvallisesti.

Ensi vuodeksi olen ajatellut omassa mittakaavassani jotain aika hurjaa, nimittäin paria uuden vuoden lupausta. Yleensä en uuden vuoden lupaksia tee, varsinkaan_julkisesti, mutta jouluturneella oli aikaa ajatella (siinä joulukuusien bongailun lomassa).

Ensinnäkin yrittäisin nähdä lähisukulaisiani useammin. Vähän kaukana ne asuvat, mutta koko porukka samalla paikkakunnalla kuitenkin. Ja jos vieteri venyy vielä vähän, niin ystäviin voisi pitää enemmän yhteyttä. Kahta em. mahdollista lupausta hiertää se, että työskentelen päivittäin ihmisten parissa ja introvertillä on rajansa klik!
Toinen tärkeä asia olisi omasta (ja Miehen, sekä Kattiloiden) hyvinvoinnista huolehtiminen. Ensin varovasti vähennetään karkin ja herkkujen syöntiä, sekä samalla lisätään liikuntaa.
Kolmas tärkeä asia (tänäkin vuonna) on huumorin ja positiivisen mielen vaaliminen -onneksi meillä on ohjelmatoimisto Robert & Sulo, jotka tuottavat jatkuvalla syötyllä iloa (ja harmiakin).

Jokapäiväinen iloni tänäkin vuonna on ollut blogi ja sen myötä te lukijat. Perisatakuntalaiseen tapaan en osaa tässä kohtaa ilmaista itseäni tarpeeksi kuvaavasti, mutta kun kirjoitan, että te lukijat olette ihania ja piristätte kommenteillanne  –niin sitä todella tarkoitan. Olen saanut bloggaamisen myötä mitä mukavampia blogituttavia ♥.

Hyvää Uutta Vuotta

ja 

toivottavasti piipahdatte täällä blogissa myös vuonna 2014!

T: AnnaS ja pojat