Kaikkien aikojen ensimmäinen huutokauppalöytö

Tai oikeastaan sen kopio.

Lapsena olin useamman kerran vanhempien mukana huutokaupassa. Todennäköisesti lähdin vapaaehtoisesti mukaan, sillä onhan huutokaupassa aina seurattavaa ja vähän jännääkin. Mutta vielä todennäköisemmin aloin hyvissä ajoin mankumaan kotiin.
Eräs huutokauppa oli vallan poikkeuksellinen, sillä sitä pidettiin lähisukulaisten kesken. Meikäplikka, noin 8-vuotias, oli myös menossa mukana. Sitten tuli myyntiin se juttu, jota olin Mammalla ihastellut. Muistikuvani mukaan tuli odottava hiljaisuus ja sukulaiset kannustivat minua huutamaan. Vihdoin ja viimein sain sanottua viis markkaa. Varmasti meklari (isäni) pitkitti jännitystä kunnes kopautti vasaralla ja sain haluamani.

Reilu parikymmentä vuotta myöhemmin.
On ollut joulu ja kaikki koristeet, joulukuusta myöten ovat vielä paikallaan. Olen ollut töissä ja sitten käydään seuraavanlainen sananvaihto.
-Arvaa mitä Robert teki?
-Kaatoi joulukuusen?
-Pahempaa!!
-Mikä voisi olla pahempaa? Tiputti seinäkellon?
-Ei seinäkelloa vaan sen päällä olleen patsaan.
Robert oli silloin nuori jolppi ja oli hypännyt joulukuusesta seinäkellon päälle. Kello pysyi paikallaan, mutta ensimmäinen huutokauppa huutoni ei. Patsas hajosi moneksi kappaleeksi. Olihan sitä toki aikaisemminkin liimattu, mutta nyt se oli liian monena kappaleena.

Arvatkaapa kuinka iloinen olin, kun kuvan "ratsastajapatsas" tuli kirppiksellä vastaan? Hinta oli siedettävät 16 €, aikaisemmin joku myi samanlaista huutonetissä 50 €. Tämä patsas on jopa parempikuntoisempi, kuin alkuperäinen ehjänä.

Suunnilleen tältä, mutta pari vuotta vanhemmalta näytti se plikka, joka sai huutokaupassa kakaistua viis markkaa.

Tervetuloa lukijaksi aleksandra rauhaniemi ja kaikille keväistä viikonloppua!