Pallerosta honkkeliksi II

Minikissa vaan kasvaa ja kasvaa. Tuntuu haikealta, että pikkupentuajat ovat taakse jäänyttä elämää. Toisaalta meille tullessaan Sulo oli todella pieni, mikä asetti haasteita sen käsittelylle ja yleensäkin olemiselle.

Minikissa 9/2012

Arkiston kätköistä löytyi aivan ensimmäinen kuva Sulosta, jonka sain sähköpostiini. Ystäväni on itseoikeutetusti / vähän pakotetusti (valitse sopiva vaihtoehto) minikissan kummitäti.

Sulo on hieman kielletyllä, mutta niin vetovoimasella paikalla; sängyn ja varsinkin pitsipäiväpeiton päällä. 

Kattilan kyljessä on aivan selvä neliöjuuri-merkki..

Minikissa on hiljalleen kasvattamassa kunnon kauluria ja häntä on jo nyt hyvin muhkea. Se osallistuu kissojen tapaan kaikkeen mahdolliseen (sitä kiinnostavaan) ja on kova poika juttelemaan, kurrmau!


Sulo lähettää blogin lukijoille terveisiä ja kehräyksiä!