maanantai 8. huhtikuuta 2013

Vähän messutunnelmia ja paljon herkuttelua

Eilen käväisin siskoni kanssa Puutarhamessuilla Turussa. Ilmakin oli todella "keväinen" -märkää lunta satoi lähes vaakatasossa. Lumisade, jos mikä hillitsi mahdollisten messuostosten, ainakin kasvien ostamista.



Messujen istutukset olivat pääosin sipulikukista; eniten oli tulppua ja narskua. Toki niistä tuli keväinen fiilis.



Monella osastolla oli myynnissä pelargoneja ja jouluruusuja. Vähän erikoisimmista pelaquu-lajikkeista ja jouluruusuista on näyttävästi tullut trendi. Siskon kanssa olimme selvästikin löytäneet yhteisen lempivärimme; nimittäin tummanpunaisen / purppuran.
Hetken kierreltyämme olikin ensimmäisen herkutteluhetken eli kahvin ja tyrnikakun aika.



Kasveista kirkkaasti kiinnostavin oli tiibetinkirsikka (Prunus serrula). Siinä oli tuohituomen tyylisesti kiiltävä ja ryppyinen runko, mutta tummanpurppurana. Iso puu oli luonnollisestikin kallis ja sen menestymisvyöhyke oli vain I. Myyjä puhui hartaasti suojaisesta paikasta jne.. mutta eivät nekään konstit auta II/III luokassa eikun vyöhykkeellä, nirsk.



Messuilla oli myynnissä pieniä, neliskulmaisia, pohjasta terävästi uritettuja "ihmelautasia", joilla sai kätevästi raastettua inkivääriä, pähkinöitä jne. Plussana oli vielä japanilaistyylinen ulkonäkö. Kaksi mustaa lautasta löysi uuden kodin.



Perinnekoti-messujen puolella oli esillä mm. vanhoja ja uusvanhoja, hienoja tapetteja.



Messuilta matkamme jatkui keskustaan ja kävimme syömässä Hiili-nimisessä amerikkalaistyylisessä ravintolassa. Siellä söin todennäköisesti elämäni suurimman ja herkullisimman hampurilaisaterian ja annoksen superherkullista popcornjäätelöä.
Vatsa täynnä ja tyytyväisin mielin oli mukava suunnata kotio päi.

4 kommenttia:

  1. Nythän minä vasta hokasinkin, kun kerroit noista "ihmelautasista"! Minulla on vuosia sitten ulkomailta ostettu tuommoinen valkosipulilautanen, jonka ajatus ei vain minulle avautunut, ennen kuin nyt! Kyllä sitä voi ihminen olla tyhmä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkosipulin yksittäisen kynnen voi raastaa siinä kuorineen (kuori jää käteen); ensin kova kanta pois ja sitten sipulia hangataan lautasta vasten, jolloin sisältö "sulaa" lautaselle ja kuoret jää käteen. Tai ainakin lautasen myyjä noin näytti.

      Poista
  2. Ilmeisen mukava reissu siis, säätilasta huolimatta. (Onneksi et laittanut kuvaa pääateriastasi, täällä nälkä kurnii mahassa ja tarjoskana vasta kypsyy uunissa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reissu oli oikein mukava ja huonosta ajokelistäkin selvittiin kunnialla. Toivottavasti kana on jo kypsynyt ;)

      Poista

Kiitos kommentista!